maanantai 14. toukokuuta 2012

Kuolan niemimaalla

Joskus saadaan treenikavereilta sen suuntaista kommenttia että käsi tulee aika märäksi kun antaa Pyrylle pientä makupalaa :) No kyllähän Pyryn suupielet jonninverran vuotaa jos se tietää saavansa jotain hyvää mutta se on vaan kirkasta nestettä. Hiukan liukasta saattaa olla jos sitä on lattialle kertynyt lätäkkö, kuten vaikka mandariinia syödessä sylkeä ehtii valua kun Pyry odottaa seuraavaa palaa...

Mutta nyt vasta opin millaista TOSIkuola voi olla, kun meidän hakuryhmään tuli bullmastiffi... kotiin lähtiessä olin just vetämässä turvavyötä päälle autossa (ei omassani), treeniliivi oli vielä päällä ja katsoin että mitä mun olkapäällä on... sellainen kämmenen kokoinen valkoinen läiskäisy. Jaa kuolaahan se :) ja koostumus vähän niin kuin olisi kevyesti vatkattu kananmunan valkuaista ja sitä viskattu ruokalusikallinen takille. Oli vähän kiire eilen niin että jäi kuola yöksi kuivumaan ja aamulla siitä pystyikin rapsuttelemaan isoimmat kokkareet pois, väri jäi vaan jäljelle. Lohkeili ihan niin kuin vatkattu valkuainen, ihmeellisen samanlaista.

Että tällaistä mietin tänään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti