Ilmaisuvaikeuksia

Oltiin viime perjantaina sateessa kolmen hengen porukalla treenaamassa eikä menneet ilmaisut ihan nappiin. Ensimmäisellä pistolla Pyry lähti vähän viistosti eteenpäin ja maalimiehestä ohi, teki kyllä kovasti työtä ja eteni hienon pitkän tyhjän, ukkoa ei siis löytynyt... Seuraavan lähetyksen samalle piilolle suuntasin vähän taaemmas, löysi ukon pitkän etsinnän jälkeen (hyvä piilo), otti rullan ja lähti näytölle hyvin.

Seuraavilla Pyryä ei enää huvittanut juosta eestaas vaan istui/seisoi maalimiehen vieressä ja odotteli josko palkka irtoaisi ilman rullan tuontia. Otti rullan kuitenkin vastaan kun se tyrkättiin suuhun. Vauhti hiipui ja kolmannelle näytölle mentiin kävelyvauhtia. Oliko sitten liian myöhäinen ilta kun Pyryn vuoro alkoi 21 aikaan ja nukkumaanmenoaika oli jo reilusti ohi. Viimeiselle kuitenkin saatiin taas vauhti kunnon päälle kun maalimies heilui ja huuteli.

Ilmaisut sujuivat hyvin niin kauan kun oltiin kentällä ja avarassa maastossakin silloin kun maalimiehet olivat näkyvissä. Sen jälkeen ollaan tehty 2 treenikertaa niin että maalimiehet ovat normaalisti piilossa ja se ei nyt sitten suju. Tai ehkä ensimmäinen ukko vielä hoidetaan mutta seuraavia ei. Ehkä tuo ilmaisuketju ei ole ihan selkeä koiralle tai sitten tarvitsee reippaasti lisää innostamista kun ilmaisussa pitää tehdä tuplasti töitä ;) saman palkan eteen - vai pitäisikö olla paremmat liksat. Hmm...

Oli aika lailla märkää puuhaa, jo tunnin jälkeen kengissä vesi vaan loiskui kävellessä ja seuraavana aamuna olikin jonkinlainen flunssa päällä. Piti jättää aamun hakutreenit väliin, vettä tuli taas kaatamalla joten ehkä ihan hyvä pysyä sisätiloissa.

Hyppyä ja kaukoja ollaan treenattu omalla pihalla melkein päivittäin - siis silloin kun olen ollut kotona. Viikonloppuna oli tarjolla raakoja pihvinpaloja koulutusnameina ja Pyry keskittyi oikein huolellisesti liikkeisiin :) Menohypyt etenee nykyään vähän kauemmaksi ettei ole enää nenä kiinni esteessä paluuhyppyä varten. Sitten kun vielä muistan olla sopivan lähellä estettä itse niin paluu tulee suoraan oikealle kohdalle. Luoksetulo kun on se huonoin osa hypystä :(

Luoksetuloa on harjoiteltu nami- ja käsiavuilla myös aina treenien yhteydessä, täytyy kai siihen uskoa että se joskus vielä suoristuu... Joskus otan yhden pidemmältä matkalta ilman apuja ja edelleen vinottaa vasemmalle. Huoh. Korjaaminen on niin vaivalloista että kannattaisi tehdä alun perin oikein. Jos vaan silloin alun perin olisi jo tiennyt kouluttavansa tokokoiraa eikä perheen pikku seurakoiraa :)