... vanha suomalainen sananlasku... no ei meillä ollut nakkeja mutta jotain makoisia lihabiittejä kuitenkin.
Eilen oltiin aamulla ennen töihin menoa Navalassa kahden koirakon tokoharjoituksissa. Alkaa olla oikein positiivinen fiilis että näistä meidän liikkeistä saattaa vielä tullakin jotain, varsinkin kun ei päästy yhteen heinäkuun kokeeseen, joka olisikin ollut ehkä turhan pian meidän "korjataan kaikkea" harjoitusohjelman kannalta.
Aloitettiin piiiitkällä seuraamisella ja käännöksiä vasen-oikea-täys eestaas sikin sokin ja Pyry piti kontaktin koko ajan, ihanaa tiivistä seuraamista :) Siitä piti antaa ihan pallopalkka kun noin hienosti meni! Pyry mätki itseään nautinnollisesti vähän aikaa narupallolla ja sitten jatkettiin jäävillä. Ensimmäisen otin kisanomaisesti, piti palkata koira seisomassa kun palaan takaa koiran viereen mutta en ehtinyt kun Pyry istahti ajatusta nopeammin... vähän liian hidas ajatus. Nostatin seisomaan ja kävelin vähän, ja sitten palkkaus. Loput otin sekaisin maahanmenoa ja seisomista ja palkka heti parin metrin päästä. Kyllä se nyt tietää mikä liike on mikä.
Sitten ruutua: vauhti oli ihan kohtalaisen nopeaa mutta Pyryn oli vähän vaikeaa löytää kosketusalusta ruohon seasta. Meidänhän pitäisi tätäkin treenata ihan alkeista eli palkka nopeasta ruutuun menosta ja heti kosketuksesta, ei mitään kääntymishienouksia vielä.
Tunnari otettiin ohjelmaan pitkästä aikaa ja aloitettiin ihan tokopäivän ohjeista eli kasa kapuloita ja oma piiloon samalle linjalle mutta edemmäs. Oli niin pitkä heinikko johon piilotin kapulan että Pyryllä kesti jonkin aikaa etsiä. Kerran juoksi kasalle ja sanoin ä-ä jolloin ponkaisi heti taas omaa kohti.
Luoksarin pysäytyksessä Hannele avusti ja piti koiraa pannasta kiinni (mitenkään hetsaamatta), mikä toimi tosi hyvin: Pyry tuli täyttä laukkaa kuten normaalissa luoksetulossakin. Kun jätän sen odottamaan itsekseen ja kutsun "pyrytule" niin koira lähtee tosi hidasta ravia liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa alkaa jarrutella tai pysähtyy parin metrin jälkeen. Ota siinä nyt sitten välillä läpijuoksuja kun Pyry tietää jo käskystä että "tää oli tää pysähtymisjuttu" eikä vauhtia saa millään lisää. Pohdin tänään että pitäisikö vaihtaa käskyä vai toimiiko tämä jos nyt otetaan vaan avustettuna tosi paljon toistoja. Ehkä kokeilemme nyt toistoja ja katsotaan miten tilanne etenee.
Lopuksi tottis-eteenmeno jossa seuraamisen kontakti on aika pätkivä kun katse on lähinnä pallossa. Otin pariin kertaan peruutuksen ja uuden aloituksen mutta ei se miksikään muuttunut. Pitää kysellä apuja tuohon.
Tilaa
Tekstit
Kaikki kommentit
perjantai 29. kesäkuuta 2012
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Sää suosii Suomen suvessa
Onpa ollut hyvä tuuri sään kanssa viime kerrat, kun eilen oltiin 4,5 tuntia hakutreeneissä ja vartti lopettamisen jälkeen alkoi sataa... Tänään tuli reippaasti vettä iltapäivällä mutta tokotreenien aikaan ei enää tippaakaan. Hiki tuli kyllä kun oli vedenpitävät varusteet päällä :) Meidän perhe tykkää kun ei ole liian kuuma mutta ei tarvitse sataakaan juuri treenien aikaan.
Eilen otettiin ihan 6 pistoa Pyrylle, ensimmäiset kaksi sai nähdä kun maalimiehet lähtivät piiloille päin ja lähtikin innolla etsimään. Loput oli valmiita, ei apuja. Kaikki löytyivät nopeasti ja Pyry eteni suoraan osoittamaani suuntaan, paitsi kolmannella lähti kyllä suoraan, kääntyi hienosti sivurajalta etenemään aluetta mutta palasi sitten taaksepäin. Kääntyi taas ja löysi ukon. Ei ymmärrä... Kuitenkin hyvä harjoitus ja hieno fiilis kun kaikki lähetykset menivät minne pitikin.
Pientä haastetta tuli piiloilla kun Speedy oli nimensä mukaisesti käynyt hotkimassa palkkioruokansa niin että roiskui ja Pyryn piti tietysti imuroida kaikki jämät tarkasti talteen. Ekalla piilolla oli pysähtynyt syömään metrin päässä maalimiehestä ja jatkanut hommia sitten kun irtomuonat oli korjattu tuulensuojaan.
Tokon omatoimitreeneihin oli tänä aamuna vielä ilmoittautunut 8 henkeä, klo 17:30 kurkkasin nimenhuutoon ja oli 5 jäljellä, hyvä! No oikeasti oltiin Jessican kanssa kaksistaan.
Seuraamisissa Pyry yritti kerran jäädä omatoimisesti seisomaan mutta tyytyi sitten pysähtelemään käskyjen mukaan. Fyssarilla käynti taisi auttaa kun Pyry jäi nyt tassujen päälle makaamaan ihan asialliseen asentoon.
Käytiin kokeilemassa ruutua kun se oli Malenaa varten viritetty ja siinä välillä tyhjänä, ihan suht hyvällä vauhdilla Pyry lähti ruutua kohti. Siellä taisi olla vaan jotain lihapullanpaloja edelliseltä treenaajalta, tai jotain tosi mielenkiintoista jota piti sitten etsiä hartaasti.
Otettiin pieniä pätkiä paikkamakuuta niin että Pyryllä oli namit tassujen edessä ja kaikilla kolmella kerralla kun lähdin kohti koiraa niin hänpä palkkasi samantien itse itsensä. Ei auttanut vaikka kuinka sanoin oh-hoh, oho, öhöh... Ja sitten ihme juttu kun otettiin yhdessä lopuksi Pyrylle paikkamakuu ja Malenalle paikkaistuminen samassa "ryhmässä", niin Pyry odotti kun palasin palkkaamaan ja piti oikein ottaa namit maasta ja syöttää. Taitaa se kuunnella kuitenkin vaikka ei aina siltä tunnu.
Eilen otettiin ihan 6 pistoa Pyrylle, ensimmäiset kaksi sai nähdä kun maalimiehet lähtivät piiloille päin ja lähtikin innolla etsimään. Loput oli valmiita, ei apuja. Kaikki löytyivät nopeasti ja Pyry eteni suoraan osoittamaani suuntaan, paitsi kolmannella lähti kyllä suoraan, kääntyi hienosti sivurajalta etenemään aluetta mutta palasi sitten taaksepäin. Kääntyi taas ja löysi ukon. Ei ymmärrä... Kuitenkin hyvä harjoitus ja hieno fiilis kun kaikki lähetykset menivät minne pitikin.
Pientä haastetta tuli piiloilla kun Speedy oli nimensä mukaisesti käynyt hotkimassa palkkioruokansa niin että roiskui ja Pyryn piti tietysti imuroida kaikki jämät tarkasti talteen. Ekalla piilolla oli pysähtynyt syömään metrin päässä maalimiehestä ja jatkanut hommia sitten kun irtomuonat oli korjattu tuulensuojaan.
Tokon omatoimitreeneihin oli tänä aamuna vielä ilmoittautunut 8 henkeä, klo 17:30 kurkkasin nimenhuutoon ja oli 5 jäljellä, hyvä! No oikeasti oltiin Jessican kanssa kaksistaan.
Seuraamisissa Pyry yritti kerran jäädä omatoimisesti seisomaan mutta tyytyi sitten pysähtelemään käskyjen mukaan. Fyssarilla käynti taisi auttaa kun Pyry jäi nyt tassujen päälle makaamaan ihan asialliseen asentoon.
Käytiin kokeilemassa ruutua kun se oli Malenaa varten viritetty ja siinä välillä tyhjänä, ihan suht hyvällä vauhdilla Pyry lähti ruutua kohti. Siellä taisi olla vaan jotain lihapullanpaloja edelliseltä treenaajalta, tai jotain tosi mielenkiintoista jota piti sitten etsiä hartaasti.
Otettiin pieniä pätkiä paikkamakuuta niin että Pyryllä oli namit tassujen edessä ja kaikilla kolmella kerralla kun lähdin kohti koiraa niin hänpä palkkasi samantien itse itsensä. Ei auttanut vaikka kuinka sanoin oh-hoh, oho, öhöh... Ja sitten ihme juttu kun otettiin yhdessä lopuksi Pyrylle paikkamakuu ja Malenalle paikkaistuminen samassa "ryhmässä", niin Pyry odotti kun palasin palkkaamaan ja piti oikein ottaa namit maasta ja syöttää. Taitaa se kuunnella kuitenkin vaikka ei aina siltä tunnu.
lauantai 23. kesäkuuta 2012
Fyssari ja mejä
Oltiin torstaina sitten vihdoin fyssarilla, on sitä odotettukin jo viikon verran.
Aluksi Pyry sai tutustua paikkaan ihan omatoimisesti ja pian bongasikin namikipon roikkumassa vesijuoksumaton edessä noin 1,2 metrin korkeudessa. Eipä siinä mitkään kivut muistuneet mieleen kun koira nousi takajaloilleen seisomaan ja työnsi turpansa kippoon, eikä oikein kuullut kunnolla vaikka kaksi ihmistä kielsi :D Hyvin pysyi seisomassa meidän likka, siinähän on uusi kiva temppu jonka koira osaa jo ihan itsestään!
Syy fysikaaliseen menoon oli tarkistaa onko Pyryn viime aikojen outoihin tokoliikkeisiin syynä joku jumitus ja niinhän se taisi olla, lanneselässä oikealla puolella oli selvästi arempi kohta. Pyry kääntyi katsomaan fyssaria vähän moittivasti että "et viitsis satuttaa mua" mutta tyytyi kohtaloonsa ja rentoutui ihan kuin kotona olisi ollut. Muita kipukohtia ei löytynyt mutta juuri tämä vika vaikuttaa kyllä siihen, että maassa makaaminen on helpompaa lonkalla köllötellen kuin jalkojen päällä asennossa maaten. Hyvä fiilis itsellä nyt kun en lähtenyt "korjaamaan" asentoa ennen kuin koiran kunto on tarkastettu.
Lopuksi Pyry pääsi kävelemään veteen matolle ja sehän meni ihan hienosti kun oli pikkuruisia nameja tarjolla niin monta kuin ehdin koiralle syöttää... Yksi tipahti altaan edessä olevalle tasolle ja Pyry ehti jo nousta altaasta yhdellä jalalla meikäläisen hartiatasolle ennen kuin fyssari sai kiskottua takaisin alas.
Ohjeena tuli ottaa kaksi seuraavaa päivää rauhallisemmin ja sehän on aivan äärettömän vaikeaa sekä Pyrylle että Joukolle. Mitä, nyt on vielä pyhäpäiviä eikä saada tehdä normi 3-5 tunnin aamulenkkejä vaan tunti kerrallaan pitäisi riittää... eikä edes pallon kanssa riehumista!
Kävin eilen tekemässä noin 500 metrin verijäljen, se on sopivan hidasta tekemistä. Ajettiin jälki tänä aamuna, oli vanhennut 18 tuntia.
Hyvin lähti liikkeelle, tähän(kin) lajiin Pyryllä on kova into päällä. Aluksi nenä oli aika paljon ilmassa ja meno vähän sinne tänne. Palautin aina 2-3 metrin harhailun jälkeen hieman taaksepäin jäljelle ja osoitin maata. Vähän hankalaa tietää onko koiralla kuitenkin ilmavainu kun lähtee vähän sivuun. Kuulemma on monta tietä Roomaan ja kaikki voivat toimia yhtä hyvin, joko antaa koiran etsiä etsiä yhtään puuttumatta tai sitten pidetään kiinni siitä, että jäljellä pysytään. Olen päättänyt noudattaa mejäguru Eva-Mayan metodia eli seurataan jälkeä eikä haahuilla ympäriinsä.
Sitten sadan metrin jälkeen Pyry meni ihan nenä maassa ja eteni aika rauhallisesti, ei tarvinnut jarruttaa kaksin käsin. Eka makaus oli 90 asteen kulmassa, koira lähti siitä heti oikeaan suuntaan. Makauksia ei merkannut tällä kertaa kuin vähän nuuhkaisemalla, toisella palautin vielä vähän haistelemaan. Ehkä niissä ei ollut verta riittävästi.
Mejässä on ihan hauskaa tuo jäljen ajaminen mutta se jäljen teko... Tuntuu ihan hölmöltä olla yksin metsässä ilman koiraa kun tuntuu siltä että senkin ajan voisi käyttää nimenomaan koiran kanssa tekemiseen! No katsotaan nyt miten usein näitä tulee tehtyä. Juuri tällä hetkellä olisi intoa kun näki että korjauksia pitää tehdä vaikka ajattelin että Pyry on niin luontainen kyky että pärjää harjoittelematta. Lahjattomat treenaa...
Loppupalkkana oli poron sääriluu ja sen Pyry kantoi itse autoon. Hyvää oli.
Aluksi Pyry sai tutustua paikkaan ihan omatoimisesti ja pian bongasikin namikipon roikkumassa vesijuoksumaton edessä noin 1,2 metrin korkeudessa. Eipä siinä mitkään kivut muistuneet mieleen kun koira nousi takajaloilleen seisomaan ja työnsi turpansa kippoon, eikä oikein kuullut kunnolla vaikka kaksi ihmistä kielsi :D Hyvin pysyi seisomassa meidän likka, siinähän on uusi kiva temppu jonka koira osaa jo ihan itsestään!
Syy fysikaaliseen menoon oli tarkistaa onko Pyryn viime aikojen outoihin tokoliikkeisiin syynä joku jumitus ja niinhän se taisi olla, lanneselässä oikealla puolella oli selvästi arempi kohta. Pyry kääntyi katsomaan fyssaria vähän moittivasti että "et viitsis satuttaa mua" mutta tyytyi kohtaloonsa ja rentoutui ihan kuin kotona olisi ollut. Muita kipukohtia ei löytynyt mutta juuri tämä vika vaikuttaa kyllä siihen, että maassa makaaminen on helpompaa lonkalla köllötellen kuin jalkojen päällä asennossa maaten. Hyvä fiilis itsellä nyt kun en lähtenyt "korjaamaan" asentoa ennen kuin koiran kunto on tarkastettu.
Lopuksi Pyry pääsi kävelemään veteen matolle ja sehän meni ihan hienosti kun oli pikkuruisia nameja tarjolla niin monta kuin ehdin koiralle syöttää... Yksi tipahti altaan edessä olevalle tasolle ja Pyry ehti jo nousta altaasta yhdellä jalalla meikäläisen hartiatasolle ennen kuin fyssari sai kiskottua takaisin alas.
Ohjeena tuli ottaa kaksi seuraavaa päivää rauhallisemmin ja sehän on aivan äärettömän vaikeaa sekä Pyrylle että Joukolle. Mitä, nyt on vielä pyhäpäiviä eikä saada tehdä normi 3-5 tunnin aamulenkkejä vaan tunti kerrallaan pitäisi riittää... eikä edes pallon kanssa riehumista!
 |
| Pyry ottaa iisisti |
Kävin eilen tekemässä noin 500 metrin verijäljen, se on sopivan hidasta tekemistä. Ajettiin jälki tänä aamuna, oli vanhennut 18 tuntia.
Hyvin lähti liikkeelle, tähän(kin) lajiin Pyryllä on kova into päällä. Aluksi nenä oli aika paljon ilmassa ja meno vähän sinne tänne. Palautin aina 2-3 metrin harhailun jälkeen hieman taaksepäin jäljelle ja osoitin maata. Vähän hankalaa tietää onko koiralla kuitenkin ilmavainu kun lähtee vähän sivuun. Kuulemma on monta tietä Roomaan ja kaikki voivat toimia yhtä hyvin, joko antaa koiran etsiä etsiä yhtään puuttumatta tai sitten pidetään kiinni siitä, että jäljellä pysytään. Olen päättänyt noudattaa mejäguru Eva-Mayan metodia eli seurataan jälkeä eikä haahuilla ympäriinsä.
Sitten sadan metrin jälkeen Pyry meni ihan nenä maassa ja eteni aika rauhallisesti, ei tarvinnut jarruttaa kaksin käsin. Eka makaus oli 90 asteen kulmassa, koira lähti siitä heti oikeaan suuntaan. Makauksia ei merkannut tällä kertaa kuin vähän nuuhkaisemalla, toisella palautin vielä vähän haistelemaan. Ehkä niissä ei ollut verta riittävästi.
Mejässä on ihan hauskaa tuo jäljen ajaminen mutta se jäljen teko... Tuntuu ihan hölmöltä olla yksin metsässä ilman koiraa kun tuntuu siltä että senkin ajan voisi käyttää nimenomaan koiran kanssa tekemiseen! No katsotaan nyt miten usein näitä tulee tehtyä. Juuri tällä hetkellä olisi intoa kun näki että korjauksia pitää tehdä vaikka ajattelin että Pyry on niin luontainen kyky että pärjää harjoittelematta. Lahjattomat treenaa...
Loppupalkkana oli poron sääriluu ja sen Pyry kantoi itse autoon. Hyvää oli.
tiistai 19. kesäkuuta 2012
Toko-haku-tottis-tokoa
Treenejä on ollut kai joka päivälle, tässä mitä niistä vielä muistan :D
Ke-to omatoimitreenejä, sekalaisesti kaukoja, jääviä, luoksetulon loppuasentoa avuilla, pihalla hyppyä. Pyry on siitä erinomainen oppilas että ei ihan heti kyllästy vaikka tahkotaan samoja liikkeitä. Kaikenlaiset pallot, patukat ja mikä vaan ruoka on aina niin hyvä palkka että niiden eteen kannattaa tehdä duunia :)
Perjantai-iltana hakuiltiin kirkolla, sopiva 4 koiraa ja 5 ukkoa mukana niin ei mennyt koko iltaa vaikka suunniteltiinkin kunnolla ja ihan paperille, kun Pialla oli meille tarvikkeet varattuna. Otin Pyrylle vain 3 pistoa kun oli vielä aika lämmintä. Ensimmäinen meni ilman apuja ihan suoraan, ja ehdin huikkaista yhden "täällä" juuri ennen kun ukko raportoi löytymisestään. Hyvä ajoitus. Seuraava ilman apuja: Pyry lähti suoraan, kiipesi sitten kalliota ylöspäin eli eteni aluetta, palasi takaisin ja löysi ukon. Kolmas oli taas kiva reaktiivinen, Pyry lähti suoraan ja sai palkaksi pakenevan maalimiehen. Tuulta ei kai ollut yhtään näiden treenien aikana, hyttysiä siis piisasi.
Lauantaina illalla PK-tottista: huomasin että tämä on jäänyt aika lailla tokon varjoon, ei ole tullut luettua sääntökirjaakaan sitten BH-kokeen ja oli vähän epäselvää mitä mihinkin liikkeeseen oikeasti kuuluu. Otettiin seuraamista vähän kaaviota soveltaen, kontakti pysyi hyvin ja oli hauskaa katsella kun Pyry kirmasi kentän nurkasta nurkkaan ihanan narupallonsa kanssa.
Sitten liikkeestä maahan & luoksetulo ja viimeisenä eteenmeno niin että Pyry näki kun pallo vietiin. Edellisestä onkin taas aikaa, olisiko ollut hallissa kun viimeksi otettiin eteenmenoa... näitä liikkeitä on niin hirveästi että pitäisikö niistä tehdä ihan oikeasti joku viikkosuunnitelma... saisiko sellaisen aikaiseksi, ehkä lomalla sitten?
Paikkamakuussa Pyry oli vaihtanut asentoa, olisi kai pitänyt alkaa reagoida näihin vaihtoihin aikaisemmin kun niitä näköjään tulee nyt koko ajan.
Puhuttiin myös kaukoista ja niiden aloittamisesta, ennakoiva merkki kannattaa häivyttää jossain vaiheessa mutta vihjesana on hyvä pitää mukana. Otettiin muutama kaukon aloitus ja Pyry teki yhden hienon seisomaannousun makuulta, tosin piti mennä istumaan... johtuuko nämä jostain jumeista.
Seuraaminen meni mukavasti, paitsi että Pyry jäi seisomaan jossain pysähdyksessä (alkoi huolestuttaa mahdolliset jumit entistä enemmän). Itse tein taas äkkipysäyksiä joista muutkin ovat huomauttaneet. Koira ei ehdi reagoida kunnolla, voisin ottaa ensin pienemmän askeleen ja sitten pysähtyä.
Paikkamakuu oli aivan erityisen levotonta, Pyry oli kääntyillyt eestaas lonkalta toiselle ja olikin ihan poikittain kun palasin piilosta. Nyt otetaan namit tassujen edessä monta seuraavaa niin että näen mitä tapahtuu ja pääsen korjaamaan pyllähdykset saman tien.
Ke-to omatoimitreenejä, sekalaisesti kaukoja, jääviä, luoksetulon loppuasentoa avuilla, pihalla hyppyä. Pyry on siitä erinomainen oppilas että ei ihan heti kyllästy vaikka tahkotaan samoja liikkeitä. Kaikenlaiset pallot, patukat ja mikä vaan ruoka on aina niin hyvä palkka että niiden eteen kannattaa tehdä duunia :)
Perjantai-iltana hakuiltiin kirkolla, sopiva 4 koiraa ja 5 ukkoa mukana niin ei mennyt koko iltaa vaikka suunniteltiinkin kunnolla ja ihan paperille, kun Pialla oli meille tarvikkeet varattuna. Otin Pyrylle vain 3 pistoa kun oli vielä aika lämmintä. Ensimmäinen meni ilman apuja ihan suoraan, ja ehdin huikkaista yhden "täällä" juuri ennen kun ukko raportoi löytymisestään. Hyvä ajoitus. Seuraava ilman apuja: Pyry lähti suoraan, kiipesi sitten kalliota ylöspäin eli eteni aluetta, palasi takaisin ja löysi ukon. Kolmas oli taas kiva reaktiivinen, Pyry lähti suoraan ja sai palkaksi pakenevan maalimiehen. Tuulta ei kai ollut yhtään näiden treenien aikana, hyttysiä siis piisasi.
Lauantaina illalla PK-tottista: huomasin että tämä on jäänyt aika lailla tokon varjoon, ei ole tullut luettua sääntökirjaakaan sitten BH-kokeen ja oli vähän epäselvää mitä mihinkin liikkeeseen oikeasti kuuluu. Otettiin seuraamista vähän kaaviota soveltaen, kontakti pysyi hyvin ja oli hauskaa katsella kun Pyry kirmasi kentän nurkasta nurkkaan ihanan narupallonsa kanssa.
Sitten liikkeestä maahan & luoksetulo ja viimeisenä eteenmeno niin että Pyry näki kun pallo vietiin. Edellisestä onkin taas aikaa, olisiko ollut hallissa kun viimeksi otettiin eteenmenoa... näitä liikkeitä on niin hirveästi että pitäisikö niistä tehdä ihan oikeasti joku viikkosuunnitelma... saisiko sellaisen aikaiseksi, ehkä lomalla sitten?
Paikkamakuussa Pyry oli vaihtanut asentoa, olisi kai pitänyt alkaa reagoida näihin vaihtoihin aikaisemmin kun niitä näköjään tulee nyt koko ajan.
Sunnuntai-iltana satoi aika reippaasti mutta saatiin kuitenkin kahden koirakon tokotreenit kasaan ja kivaahan se oli vaikka kastui... Sanna avusti luoksarin pysäytyksissä pitämällä Pyryä kiinni ja vähän hetsaamalla niin että saadaan vauhtia koiraan, muutama toisto ja lopetettiin heti kun tuli hyvä pysäys. Eli kun ohjaaja sai pallon lentämään samaan aikaan käskyn kanssa ja Pyrykin veti liinat kiinni reippaasta laukasta :)
Kokeilin miten maassaolo sujuisi jos laittaa namit tassujen eteen ja sujuihan se hienosti, ei minkäänlaista yritystä kellahtaa lonkalle. Pidensin aikaa ja välimatkaa eikä mitään ongelmaa.
Maanantaina tokoissa kyselin apua paikkamakuun ja kaukon sekä jäävän maahanmenon asentoon, kun lonkalle pyllähtäminen on nyt enemmän sääntö kuin poikkeus. Ensimmäinen neuvo oli fyssarilla käynti ja sehän meillä on jo varattuna torstaiksi. Sitten katsottiin miten saan myös sivusta ohjattua Pyryn namilla oikeaan asentoon, pieni askel eteenpäin vasemmalla jalalla ja nami riittävän kauaksi eteen niin ei pääse köllähtämään. Tosi hyvä neuvo, ei näitä itse keksi...
Seuraaminen meni mukavasti, paitsi että Pyry jäi seisomaan jossain pysähdyksessä (alkoi huolestuttaa mahdolliset jumit entistä enemmän). Itse tein taas äkkipysäyksiä joista muutkin ovat huomauttaneet. Koira ei ehdi reagoida kunnolla, voisin ottaa ensin pienemmän askeleen ja sitten pysähtyä. 
Paikkamakuu oli aivan erityisen levotonta, Pyry oli kääntyillyt eestaas lonkalta toiselle ja olikin ihan poikittain kun palasin piilosta. Nyt otetaan namit tassujen edessä monta seuraavaa niin että näen mitä tapahtuu ja pääsen korjaamaan pyllähdykset saman tien.
tiistai 12. kesäkuuta 2012
Tokokoe Röylässä
Olipas mielenkiintoinen avokoe, tuomarina Pirkko Bellaoui. Ihan Pyryn normipaikkamakuu mutta pisteitä 8,5 jossa yksi piste meni lonkka-asennosta ja 0,5 hitaasta maahanmenosta. Eikö lonkka-asento ollut sallittu ihan EVL:ään asti? Täytyyhän se sitten vaihtaa jos pisteitä menee, en ollut ymmärtänyt tätä kyllä yhtään.
Ensimmäinen liike luoksetulo, jossa Pyry pysähtyi noin 5 metrin päähän minusta eli läpijuoksu. 5
Sitten seuraamista ja siinä kontakti pysyi hyvin siihen asti kun piti seurauttaa lähelle kehän reunaa suoraan kohti haukkuvaa koiraa. Pysyi mukana kuitenkin mutta vilkuili muualle. 9
Menohyppy esteellä hieno ja vielä paluukin (tosin vähän vinossa) mutta sitten Pyry ei ymmärtänyt sivulle menoa vaan jäi eteeni liikuttelemaan takapuoltaan hiukan vasemmalle molemmilla käskyillä. 7
Kaukoissa jouduin antamaan 3 käskyä ensimmäiseen istumiseen, sitten meni vaihdot hienosti ja hyvät ponnistukset ylös, ei liikkunut eteenpäin. En uskaltanut antaa ennakoivaa merkkiä kun tuomarilinja oli tiukan tuntuinen, ehkä olisi vaan pitänyt, ei se olisi kai tätä huonommin mennyt. 6
Viimeisenä nouto jossa en huomannut muuta vikaa kuin Pyryn normaalin pikkuisen kapulan päälle hypyn ja sekin oli tosi lievä. Laukkaa molempiin suuntiin ja heitin kapulan ihan älyttömän pitkälle! 8,5
Yksi koirakko sai ykköstuloksen ja me hienosti kolmansia, 149,5p, jee... no Pyry sai sentään koiranpapanoita.
Videoitakin olisi pari mutta ne on kuvattu hiukka kaukaa ja käsivaralta ja siltä heilumiselta niistä ei saa Erkkikään selville mitä kokeessa oikein tapahtui.
Ensimmäinen liike luoksetulo, jossa Pyry pysähtyi noin 5 metrin päähän minusta eli läpijuoksu. 5
Sitten seuraamista ja siinä kontakti pysyi hyvin siihen asti kun piti seurauttaa lähelle kehän reunaa suoraan kohti haukkuvaa koiraa. Pysyi mukana kuitenkin mutta vilkuili muualle. 9
Menohyppy esteellä hieno ja vielä paluukin (tosin vähän vinossa) mutta sitten Pyry ei ymmärtänyt sivulle menoa vaan jäi eteeni liikuttelemaan takapuoltaan hiukan vasemmalle molemmilla käskyillä. 7
Liikkeestä seisominen pysähtyi huonon videokuvan perusteella aika nopeasti ja pisteitä... 8,5
Liikkeestä maahanmeno ihan perus-Pyryä, tosin otti lonkka-asennon mitä ei muistaakseni yleensä tee. Tai ei ainakaan aina. 8,5
Viimeisenä nouto jossa en huomannut muuta vikaa kuin Pyryn normaalin pikkuisen kapulan päälle hypyn ja sekin oli tosi lievä. Laukkaa molempiin suuntiin ja heitin kapulan ihan älyttömän pitkälle! 8,5
Kokonaisvaikutus 8. Vinot sivuasennot ja kuulemma joudun koko ajan vahtimaan missä se koira luuraa. Tämä saattaakin pitää paikkansa.
Yksi koirakko sai ykköstuloksen ja me hienosti kolmansia, 149,5p, jee... no Pyry sai sentään koiranpapanoita.
Videoitakin olisi pari mutta ne on kuvattu hiukka kaukaa ja käsivaralta ja siltä heilumiselta niistä ei saa Erkkikään selville mitä kokeessa oikein tapahtui.
Tokoa
Maanantaina Ninan treeneissä otettiin jäävät maahan ja seisominen liikkuroituna. Maahanmeno saisi olla nopeampi kuten myös seisominen, Pyry ottaa edelleen pari askelta. Hienoa oli se, että molemmat liikkeet meni kerralla oikein ja ilman mitään etukäteisharjoitteluja!
Ollaan jo aloitettukin maahanmenon harjoittelu satunnaisista paikoista pallopalkalla ja siinä on kyllä ripeyttä :) tosin meinaa jäädä kyynärpäät ilmaan kun palkkion odotus on niin kova. Pitää siis jatkaa näitä.
Sitten pyysin lisäapuja luoksarin pysäytykseen, jossa olen siis edennyt ihan liian nopeasti, palataan takaisin siihen että seis-sanalla lentää myös pallo ilman pysähtymisen odottamista. Pyrylle sopisi treeninä se, että avustaja pitää kiinni ja hetsaa niin saadaan innostusta ja vauhtia liikkeeseen. Muuten liikkuu liian hitaasti ja on alkanut jo ennakoimaan, ei tosin vielä itse pysähtymistä, mutta ravaa aika hitaasti. Normaalisti luoksetulossa laukkaa vauhdilla.
Sitten pyysin lisäapuja luoksarin pysäytykseen, jossa olen siis edennyt ihan liian nopeasti, palataan takaisin siihen että seis-sanalla lentää myös pallo ilman pysähtymisen odottamista. Pyrylle sopisi treeninä se, että avustaja pitää kiinni ja hetsaa niin saadaan innostusta ja vauhtia liikkeeseen. Muuten liikkuu liian hitaasti ja on alkanut jo ennakoimaan, ei tosin vielä itse pysähtymistä, mutta ravaa aika hitaasti. Normaalisti luoksetulossa laukkaa vauhdilla.
 |
| Äkkipysäys |
maanantai 11. kesäkuuta 2012
Viikonlopun saldo
Tokon SM-kisoja seurattiin tulospalvelusta ja jännää oli... ehkä mekin saadaan ensi vuodeksi joukkue kasaan :) Tosin ennen sitä olisi hyvä saada omat kisahermot jonkinlaiseen kuntoon...
Perjantaina oltiin kahden hengen omatoimitreeneissä kaukalolla ja ihanaa: maahanmenon ongelma oli kadonnut, Pyryllä oli vaan joku pieni muistikatkos tai ehkä pikemminkin kaikkia liikkeitä pitäisi harjoitella ja pitää yllä säännöllisesti. Joka tapauksessa jäävät meni hienosti, ei mitään ylläreitä.
Otettiin seuraamista ja noutoa, molemmat ok. Kaukot menee välillä hyvin, välillä ei, Pyry köllähtää lonkalle makaamaan ja kun siitä sitten ponnistaa istumaan takajalat tietysti liikkuu mutta ei ehkä etene kuitenkaan, jonkun pitäisi katsoa sivusta. Olen lisännyt ennakoivan merkin, katsotaan josko alkaa toimia ja muistanko sitten käyttää sitä aina. Luoksarin pysäytys toimii hyvin ehkä kerran-pari per harjoituskerta, pienellä käsiavulla. Muut kerrat on sitä pientä hipsuttelua noin 3 metrin päähän minusta. Enimmäkseen otetaan pallo-käsiavulla ja silloin toimii 50% melko hyvin.
Jatkettiin lauantaina samojen liikkeiden parissa omatoimisesti taas kaukalossa, tällä kertaa onneksi sisäpuolella, kun treenien lopussa näin sattumalta että pupu loikki kentän poikki. Pyry sai kyllä hajun heti ja katsoin parhaaksi laittaa remmiin, eiköhän se siitä kaukalon reunasta ponnistamalla pääse aika helposti ylikin.
Sunnuntaina oltiin hakutreeneissä ja nyt oli maalimiehiä mukavasti enemmän kuin koiria joten ehdittiin pitkästä aikaa räpsiä kuviakin.
Otettiin Pyrylle kaksi ensimmäistä ääniavuilla. Ekalla kävi lähellä maalimiestä, mutta ei löytänyt vaikka hyttysmyrkyn haju tuntui omaan nenääni varmaan 10 metrin päästä sitten kun kävelin piilolle hakemaan koiraa, tosin tulin paikalle toisesta suunnasta. Yleensä Pyry etsii sitkeästi ja kun oli saanut ääniavun niin aika outoa että ei jäänyt etsimään. Tosin huutelin "täällä" aika ajoin ja sitä en ole paljoa vielä tehnyt, joskus kyllä mutta enimmäkseen tyhjillä. Pyry näkyi seisomassa puolivälissä piilolle, katseli minuun päin ja kutsuin sitten pois. Toisella lähetyksellä ukko löytyi. Kakkos- ja kolmospiiloille lähti hyvin suoraan, kolmonen ilman apuja ja ukot löytyi nopeasti.
Sitten tyhjä, jossa Pyry kävi ensin tarkistamassa tyhjän piilon, lähti sitten etenemään aluetta ja tuli kutsusta melko nopeasti luokse eikä jäänyt etsimään koko metsää itsekseen. Siitä nopea puolen vaihto viimeiselle piilolle ja maalimies lähti äänimerkistä juoksemaan ja huutamaan, siinä Pyrylle kiva palkkio hyvästä treenistä!
Perjantaina oltiin kahden hengen omatoimitreeneissä kaukalolla ja ihanaa: maahanmenon ongelma oli kadonnut, Pyryllä oli vaan joku pieni muistikatkos tai ehkä pikemminkin kaikkia liikkeitä pitäisi harjoitella ja pitää yllä säännöllisesti. Joka tapauksessa jäävät meni hienosti, ei mitään ylläreitä.
Otettiin seuraamista ja noutoa, molemmat ok. Kaukot menee välillä hyvin, välillä ei, Pyry köllähtää lonkalle makaamaan ja kun siitä sitten ponnistaa istumaan takajalat tietysti liikkuu mutta ei ehkä etene kuitenkaan, jonkun pitäisi katsoa sivusta. Olen lisännyt ennakoivan merkin, katsotaan josko alkaa toimia ja muistanko sitten käyttää sitä aina. Luoksarin pysäytys toimii hyvin ehkä kerran-pari per harjoituskerta, pienellä käsiavulla. Muut kerrat on sitä pientä hipsuttelua noin 3 metrin päähän minusta. Enimmäkseen otetaan pallo-käsiavulla ja silloin toimii 50% melko hyvin.
Jatkettiin lauantaina samojen liikkeiden parissa omatoimisesti taas kaukalossa, tällä kertaa onneksi sisäpuolella, kun treenien lopussa näin sattumalta että pupu loikki kentän poikki. Pyry sai kyllä hajun heti ja katsoin parhaaksi laittaa remmiin, eiköhän se siitä kaukalon reunasta ponnistamalla pääse aika helposti ylikin.
Sunnuntaina oltiin hakutreeneissä ja nyt oli maalimiehiä mukavasti enemmän kuin koiria joten ehdittiin pitkästä aikaa räpsiä kuviakin.
Otettiin Pyrylle kaksi ensimmäistä ääniavuilla. Ekalla kävi lähellä maalimiestä, mutta ei löytänyt vaikka hyttysmyrkyn haju tuntui omaan nenääni varmaan 10 metrin päästä sitten kun kävelin piilolle hakemaan koiraa, tosin tulin paikalle toisesta suunnasta. Yleensä Pyry etsii sitkeästi ja kun oli saanut ääniavun niin aika outoa että ei jäänyt etsimään. Tosin huutelin "täällä" aika ajoin ja sitä en ole paljoa vielä tehnyt, joskus kyllä mutta enimmäkseen tyhjillä. Pyry näkyi seisomassa puolivälissä piilolle, katseli minuun päin ja kutsuin sitten pois. Toisella lähetyksellä ukko löytyi. Kakkos- ja kolmospiiloille lähti hyvin suoraan, kolmonen ilman apuja ja ukot löytyi nopeasti. 
Sitten tyhjä, jossa Pyry kävi ensin tarkistamassa tyhjän piilon, lähti sitten etenemään aluetta ja tuli kutsusta melko nopeasti luokse eikä jäänyt etsimään koko metsää itsekseen. Siitä nopea puolen vaihto viimeiselle piilolle ja maalimies lähti äänimerkistä juoksemaan ja huutamaan, siinä Pyrylle kiva palkkio hyvästä treenistä!
Treenien lopuksi oli oikein kahvikekkerit, mokkapaloja ja karkkia. Pyry kävi istumassa vuorotellen jokaisen vieressä josko olisi tarjolla jotain lisäpalkkionameja. Ja vaikka ei saanutkaan niin se ei Pyryä lannistanut, aina kannattaa yrittää!
Maalimies anna mulle rulla!
No sitten saat naamapesun :)
perjantai 8. kesäkuuta 2012
Mitä tarkoittaa maahan???
Olipa yllättävä tokotreeni keskiviikkona, oltiin koiran kanssa kaksistaan koulun kentällä illalla ja Pyryltä oli unohtunut liikkeestä maahanmeno! Siis AIVAN tuntematon liike...
Ajattelin että no kyllä se toisella kerralla jo tajuaa, tai kolmannella, tai neljännellä, mutta ei, siinä se seisoa jökötti ja ilme oli sellainen että tämän mä kyllä osaan! Anna palkkaa!
Maahanmeno oli jossain vaiheessa liian vahvasti mielessä ja sitä käytettiin sujuvasti kaikissa jäävissä, ja varsinkin kokeissa. Sitten sitä ei ole pahemmin harjoiteltukaan. No nyt tuuli on kääntynyt ja seisominen on uusi bravuurinumero.
Eeh, meni vähän konseptit sekaisin kun yritin uudestaan ja uudestaan mitä ei varmaan kannattaisi tehdä. Vienot "oho"-korjaukset meni aivan kuuroille korville. Otin väliin käsiavulla 5-6 ja ne oli ok, sitten ilman apua ja siinä se taas seisoi... OHO!
Otettiin siinä sitten muita liikkeitä välissä, mm. vähän noutoa. Olin suunnitellut heittäväni hieman vinoon oikealle mutta kapula "tarttui" käteen ja lensi korkealle, reilusti vasemmalle eikä edes kovin kauas. Taitava! Hyvä nouto siitä tuli kuitenkin.
Sitten taas maahanmenon pariin ja iso narupallo peliin - jo alkoi maa löytyä :) ja vauhdilla! Näitä ei otettu seuraamisesta vaan ihan mistä suunnasta vaan. Eiköhän se taas treenaamalla muistu mieleen.
keskiviikko 6. kesäkuuta 2012
Pyryn normityöpäivä
Pienet kepit on pienille koirille
Voi pallo kun päästäis merelle... muistan kun pikkulikkana vietettiin kesät saaressa...
Kyllä heinä on hyvää
Relaa vaan pallo, ei meillä ole kiire mihinkään, kuivatellaan ihan kaikessa rauhassa
tiistai 5. kesäkuuta 2012
Ilmaisuvaikeuksia
Oltiin viime perjantaina sateessa kolmen hengen porukalla treenaamassa eikä menneet ilmaisut ihan nappiin. Ensimmäisellä pistolla Pyry lähti vähän viistosti eteenpäin ja maalimiehestä ohi, teki kyllä kovasti työtä ja eteni hienon pitkän tyhjän, ukkoa ei siis löytynyt... Seuraavan lähetyksen samalle piilolle suuntasin vähän taaemmas, löysi ukon pitkän etsinnän jälkeen (hyvä piilo), otti rullan ja lähti näytölle hyvin.
Seuraavilla Pyryä ei enää huvittanut juosta eestaas vaan istui/seisoi maalimiehen vieressä ja odotteli josko palkka irtoaisi ilman rullan tuontia. Otti rullan kuitenkin vastaan kun se tyrkättiin suuhun. Vauhti hiipui ja kolmannelle näytölle mentiin kävelyvauhtia. Oliko sitten liian myöhäinen ilta kun Pyryn vuoro alkoi 21 aikaan ja nukkumaanmenoaika oli jo reilusti ohi. Viimeiselle kuitenkin saatiin taas vauhti kunnon päälle kun maalimies heilui ja huuteli.
Ilmaisut sujuivat hyvin niin kauan kun oltiin kentällä ja avarassa maastossakin silloin kun maalimiehet olivat näkyvissä. Sen jälkeen ollaan tehty 2 treenikertaa niin että maalimiehet ovat normaalisti piilossa ja se ei nyt sitten suju. Tai ehkä ensimmäinen ukko vielä hoidetaan mutta seuraavia ei. Ehkä tuo ilmaisuketju ei ole ihan selkeä koiralle tai sitten tarvitsee reippaasti lisää innostamista kun ilmaisussa pitää tehdä tuplasti töitä ;) saman palkan eteen - vai pitäisikö olla paremmat liksat. Hmm...
Oli aika lailla märkää puuhaa, jo tunnin jälkeen kengissä vesi vaan loiskui kävellessä ja seuraavana aamuna olikin jonkinlainen flunssa päällä. Piti jättää aamun hakutreenit väliin, vettä tuli taas kaatamalla joten ehkä ihan hyvä pysyä sisätiloissa.
Hyppyä ja kaukoja ollaan treenattu omalla pihalla melkein päivittäin - siis silloin kun olen ollut kotona. Viikonloppuna oli tarjolla raakoja pihvinpaloja koulutusnameina ja Pyry keskittyi oikein huolellisesti liikkeisiin :) Menohypyt etenee nykyään vähän kauemmaksi ettei ole enää nenä kiinni esteessä paluuhyppyä varten. Sitten kun vielä muistan olla sopivan lähellä estettä itse niin paluu tulee suoraan oikealle kohdalle. Luoksetulo kun on se huonoin osa hypystä :(
Luoksetuloa on harjoiteltu nami- ja käsiavuilla myös aina treenien yhteydessä, täytyy kai siihen uskoa että se joskus vielä suoristuu... Joskus otan yhden pidemmältä matkalta ilman apuja ja edelleen vinottaa vasemmalle. Huoh. Korjaaminen on niin vaivalloista että kannattaisi tehdä alun perin oikein. Jos vaan silloin alun perin olisi jo tiennyt kouluttavansa tokokoiraa eikä perheen pikku seurakoiraa :)
Seuraavilla Pyryä ei enää huvittanut juosta eestaas vaan istui/seisoi maalimiehen vieressä ja odotteli josko palkka irtoaisi ilman rullan tuontia. Otti rullan kuitenkin vastaan kun se tyrkättiin suuhun. Vauhti hiipui ja kolmannelle näytölle mentiin kävelyvauhtia. Oliko sitten liian myöhäinen ilta kun Pyryn vuoro alkoi 21 aikaan ja nukkumaanmenoaika oli jo reilusti ohi. Viimeiselle kuitenkin saatiin taas vauhti kunnon päälle kun maalimies heilui ja huuteli.
Ilmaisut sujuivat hyvin niin kauan kun oltiin kentällä ja avarassa maastossakin silloin kun maalimiehet olivat näkyvissä. Sen jälkeen ollaan tehty 2 treenikertaa niin että maalimiehet ovat normaalisti piilossa ja se ei nyt sitten suju. Tai ehkä ensimmäinen ukko vielä hoidetaan mutta seuraavia ei. Ehkä tuo ilmaisuketju ei ole ihan selkeä koiralle tai sitten tarvitsee reippaasti lisää innostamista kun ilmaisussa pitää tehdä tuplasti töitä ;) saman palkan eteen - vai pitäisikö olla paremmat liksat. Hmm...
Oli aika lailla märkää puuhaa, jo tunnin jälkeen kengissä vesi vaan loiskui kävellessä ja seuraavana aamuna olikin jonkinlainen flunssa päällä. Piti jättää aamun hakutreenit väliin, vettä tuli taas kaatamalla joten ehkä ihan hyvä pysyä sisätiloissa.
Hyppyä ja kaukoja ollaan treenattu omalla pihalla melkein päivittäin - siis silloin kun olen ollut kotona. Viikonloppuna oli tarjolla raakoja pihvinpaloja koulutusnameina ja Pyry keskittyi oikein huolellisesti liikkeisiin :) Menohypyt etenee nykyään vähän kauemmaksi ettei ole enää nenä kiinni esteessä paluuhyppyä varten. Sitten kun vielä muistan olla sopivan lähellä estettä itse niin paluu tulee suoraan oikealle kohdalle. Luoksetulo kun on se huonoin osa hypystä :(
Luoksetuloa on harjoiteltu nami- ja käsiavuilla myös aina treenien yhteydessä, täytyy kai siihen uskoa että se joskus vielä suoristuu... Joskus otan yhden pidemmältä matkalta ilman apuja ja edelleen vinottaa vasemmalle. Huoh. Korjaaminen on niin vaivalloista että kannattaisi tehdä alun perin oikein. Jos vaan silloin alun perin olisi jo tiennyt kouluttavansa tokokoiraa eikä perheen pikku seurakoiraa :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)