... vanha suomalainen sananlasku... no ei meillä ollut nakkeja mutta jotain makoisia lihabiittejä kuitenkin.
Eilen oltiin aamulla ennen töihin menoa Navalassa kahden koirakon tokoharjoituksissa. Alkaa olla oikein positiivinen fiilis että näistä meidän liikkeistä saattaa vielä tullakin jotain, varsinkin kun ei päästy yhteen heinäkuun kokeeseen, joka olisikin ollut ehkä turhan pian meidän "korjataan kaikkea" harjoitusohjelman kannalta.
Aloitettiin piiiitkällä seuraamisella ja käännöksiä vasen-oikea-täys eestaas sikin sokin ja Pyry piti kontaktin koko ajan, ihanaa tiivistä seuraamista :) Siitä piti antaa ihan pallopalkka kun noin hienosti meni! Pyry mätki itseään nautinnollisesti vähän aikaa narupallolla ja sitten jatkettiin jäävillä. Ensimmäisen otin kisanomaisesti, piti palkata koira seisomassa kun palaan takaa koiran viereen mutta en ehtinyt kun Pyry istahti ajatusta nopeammin... vähän liian hidas ajatus. Nostatin seisomaan ja kävelin vähän, ja sitten palkkaus. Loput otin sekaisin maahanmenoa ja seisomista ja palkka heti parin metrin päästä. Kyllä se nyt tietää mikä liike on mikä.
Sitten ruutua: vauhti oli ihan kohtalaisen nopeaa mutta Pyryn oli vähän vaikeaa löytää kosketusalusta ruohon seasta. Meidänhän pitäisi tätäkin treenata ihan alkeista eli palkka nopeasta ruutuun menosta ja heti kosketuksesta, ei mitään kääntymishienouksia vielä.
Tunnari otettiin ohjelmaan pitkästä aikaa ja aloitettiin ihan tokopäivän ohjeista eli kasa kapuloita ja oma piiloon samalle linjalle mutta edemmäs. Oli niin pitkä heinikko johon piilotin kapulan että Pyryllä kesti jonkin aikaa etsiä. Kerran juoksi kasalle ja sanoin ä-ä jolloin ponkaisi heti taas omaa kohti.
Luoksarin pysäytyksessä Hannele avusti ja piti koiraa pannasta kiinni (mitenkään hetsaamatta), mikä toimi tosi hyvin: Pyry tuli täyttä laukkaa kuten normaalissa luoksetulossakin. Kun jätän sen odottamaan itsekseen ja kutsun "pyrytule" niin koira lähtee tosi hidasta ravia liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa alkaa jarrutella tai pysähtyy parin metrin jälkeen. Ota siinä nyt sitten välillä läpijuoksuja kun Pyry tietää jo käskystä että "tää oli tää pysähtymisjuttu" eikä vauhtia saa millään lisää. Pohdin tänään että pitäisikö vaihtaa käskyä vai toimiiko tämä jos nyt otetaan vaan avustettuna tosi paljon toistoja. Ehkä kokeilemme nyt toistoja ja katsotaan miten tilanne etenee.
Lopuksi tottis-eteenmeno jossa seuraamisen kontakti on aika pätkivä kun katse on lähinnä pallossa. Otin pariin kertaan peruutuksen ja uuden aloituksen mutta ei se miksikään muuttunut. Pitää kysellä apuja tuohon.
Tilaa
Tekstit
Kaikki kommentit
perjantai 29. kesäkuuta 2012
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Sää suosii Suomen suvessa
Onpa ollut hyvä tuuri sään kanssa viime kerrat, kun eilen oltiin 4,5 tuntia hakutreeneissä ja vartti lopettamisen jälkeen alkoi sataa... Tänään tuli reippaasti vettä iltapäivällä mutta tokotreenien aikaan ei enää tippaakaan. Hiki tuli kyllä kun oli vedenpitävät varusteet päällä :) Meidän perhe tykkää kun ei ole liian kuuma mutta ei tarvitse sataakaan juuri treenien aikaan.
Eilen otettiin ihan 6 pistoa Pyrylle, ensimmäiset kaksi sai nähdä kun maalimiehet lähtivät piiloille päin ja lähtikin innolla etsimään. Loput oli valmiita, ei apuja. Kaikki löytyivät nopeasti ja Pyry eteni suoraan osoittamaani suuntaan, paitsi kolmannella lähti kyllä suoraan, kääntyi hienosti sivurajalta etenemään aluetta mutta palasi sitten taaksepäin. Kääntyi taas ja löysi ukon. Ei ymmärrä... Kuitenkin hyvä harjoitus ja hieno fiilis kun kaikki lähetykset menivät minne pitikin.
Pientä haastetta tuli piiloilla kun Speedy oli nimensä mukaisesti käynyt hotkimassa palkkioruokansa niin että roiskui ja Pyryn piti tietysti imuroida kaikki jämät tarkasti talteen. Ekalla piilolla oli pysähtynyt syömään metrin päässä maalimiehestä ja jatkanut hommia sitten kun irtomuonat oli korjattu tuulensuojaan.
Tokon omatoimitreeneihin oli tänä aamuna vielä ilmoittautunut 8 henkeä, klo 17:30 kurkkasin nimenhuutoon ja oli 5 jäljellä, hyvä! No oikeasti oltiin Jessican kanssa kaksistaan.
Seuraamisissa Pyry yritti kerran jäädä omatoimisesti seisomaan mutta tyytyi sitten pysähtelemään käskyjen mukaan. Fyssarilla käynti taisi auttaa kun Pyry jäi nyt tassujen päälle makaamaan ihan asialliseen asentoon.
Käytiin kokeilemassa ruutua kun se oli Malenaa varten viritetty ja siinä välillä tyhjänä, ihan suht hyvällä vauhdilla Pyry lähti ruutua kohti. Siellä taisi olla vaan jotain lihapullanpaloja edelliseltä treenaajalta, tai jotain tosi mielenkiintoista jota piti sitten etsiä hartaasti.
Otettiin pieniä pätkiä paikkamakuuta niin että Pyryllä oli namit tassujen edessä ja kaikilla kolmella kerralla kun lähdin kohti koiraa niin hänpä palkkasi samantien itse itsensä. Ei auttanut vaikka kuinka sanoin oh-hoh, oho, öhöh... Ja sitten ihme juttu kun otettiin yhdessä lopuksi Pyrylle paikkamakuu ja Malenalle paikkaistuminen samassa "ryhmässä", niin Pyry odotti kun palasin palkkaamaan ja piti oikein ottaa namit maasta ja syöttää. Taitaa se kuunnella kuitenkin vaikka ei aina siltä tunnu.
Eilen otettiin ihan 6 pistoa Pyrylle, ensimmäiset kaksi sai nähdä kun maalimiehet lähtivät piiloille päin ja lähtikin innolla etsimään. Loput oli valmiita, ei apuja. Kaikki löytyivät nopeasti ja Pyry eteni suoraan osoittamaani suuntaan, paitsi kolmannella lähti kyllä suoraan, kääntyi hienosti sivurajalta etenemään aluetta mutta palasi sitten taaksepäin. Kääntyi taas ja löysi ukon. Ei ymmärrä... Kuitenkin hyvä harjoitus ja hieno fiilis kun kaikki lähetykset menivät minne pitikin.
Pientä haastetta tuli piiloilla kun Speedy oli nimensä mukaisesti käynyt hotkimassa palkkioruokansa niin että roiskui ja Pyryn piti tietysti imuroida kaikki jämät tarkasti talteen. Ekalla piilolla oli pysähtynyt syömään metrin päässä maalimiehestä ja jatkanut hommia sitten kun irtomuonat oli korjattu tuulensuojaan.
Tokon omatoimitreeneihin oli tänä aamuna vielä ilmoittautunut 8 henkeä, klo 17:30 kurkkasin nimenhuutoon ja oli 5 jäljellä, hyvä! No oikeasti oltiin Jessican kanssa kaksistaan.
Seuraamisissa Pyry yritti kerran jäädä omatoimisesti seisomaan mutta tyytyi sitten pysähtelemään käskyjen mukaan. Fyssarilla käynti taisi auttaa kun Pyry jäi nyt tassujen päälle makaamaan ihan asialliseen asentoon.
Käytiin kokeilemassa ruutua kun se oli Malenaa varten viritetty ja siinä välillä tyhjänä, ihan suht hyvällä vauhdilla Pyry lähti ruutua kohti. Siellä taisi olla vaan jotain lihapullanpaloja edelliseltä treenaajalta, tai jotain tosi mielenkiintoista jota piti sitten etsiä hartaasti.
Otettiin pieniä pätkiä paikkamakuuta niin että Pyryllä oli namit tassujen edessä ja kaikilla kolmella kerralla kun lähdin kohti koiraa niin hänpä palkkasi samantien itse itsensä. Ei auttanut vaikka kuinka sanoin oh-hoh, oho, öhöh... Ja sitten ihme juttu kun otettiin yhdessä lopuksi Pyrylle paikkamakuu ja Malenalle paikkaistuminen samassa "ryhmässä", niin Pyry odotti kun palasin palkkaamaan ja piti oikein ottaa namit maasta ja syöttää. Taitaa se kuunnella kuitenkin vaikka ei aina siltä tunnu.
lauantai 23. kesäkuuta 2012
Fyssari ja mejä
Oltiin torstaina sitten vihdoin fyssarilla, on sitä odotettukin jo viikon verran.
Aluksi Pyry sai tutustua paikkaan ihan omatoimisesti ja pian bongasikin namikipon roikkumassa vesijuoksumaton edessä noin 1,2 metrin korkeudessa. Eipä siinä mitkään kivut muistuneet mieleen kun koira nousi takajaloilleen seisomaan ja työnsi turpansa kippoon, eikä oikein kuullut kunnolla vaikka kaksi ihmistä kielsi :D Hyvin pysyi seisomassa meidän likka, siinähän on uusi kiva temppu jonka koira osaa jo ihan itsestään!
Syy fysikaaliseen menoon oli tarkistaa onko Pyryn viime aikojen outoihin tokoliikkeisiin syynä joku jumitus ja niinhän se taisi olla, lanneselässä oikealla puolella oli selvästi arempi kohta. Pyry kääntyi katsomaan fyssaria vähän moittivasti että "et viitsis satuttaa mua" mutta tyytyi kohtaloonsa ja rentoutui ihan kuin kotona olisi ollut. Muita kipukohtia ei löytynyt mutta juuri tämä vika vaikuttaa kyllä siihen, että maassa makaaminen on helpompaa lonkalla köllötellen kuin jalkojen päällä asennossa maaten. Hyvä fiilis itsellä nyt kun en lähtenyt "korjaamaan" asentoa ennen kuin koiran kunto on tarkastettu.
Lopuksi Pyry pääsi kävelemään veteen matolle ja sehän meni ihan hienosti kun oli pikkuruisia nameja tarjolla niin monta kuin ehdin koiralle syöttää... Yksi tipahti altaan edessä olevalle tasolle ja Pyry ehti jo nousta altaasta yhdellä jalalla meikäläisen hartiatasolle ennen kuin fyssari sai kiskottua takaisin alas.
Ohjeena tuli ottaa kaksi seuraavaa päivää rauhallisemmin ja sehän on aivan äärettömän vaikeaa sekä Pyrylle että Joukolle. Mitä, nyt on vielä pyhäpäiviä eikä saada tehdä normi 3-5 tunnin aamulenkkejä vaan tunti kerrallaan pitäisi riittää... eikä edes pallon kanssa riehumista!
Kävin eilen tekemässä noin 500 metrin verijäljen, se on sopivan hidasta tekemistä. Ajettiin jälki tänä aamuna, oli vanhennut 18 tuntia.
Hyvin lähti liikkeelle, tähän(kin) lajiin Pyryllä on kova into päällä. Aluksi nenä oli aika paljon ilmassa ja meno vähän sinne tänne. Palautin aina 2-3 metrin harhailun jälkeen hieman taaksepäin jäljelle ja osoitin maata. Vähän hankalaa tietää onko koiralla kuitenkin ilmavainu kun lähtee vähän sivuun. Kuulemma on monta tietä Roomaan ja kaikki voivat toimia yhtä hyvin, joko antaa koiran etsiä etsiä yhtään puuttumatta tai sitten pidetään kiinni siitä, että jäljellä pysytään. Olen päättänyt noudattaa mejäguru Eva-Mayan metodia eli seurataan jälkeä eikä haahuilla ympäriinsä.
Sitten sadan metrin jälkeen Pyry meni ihan nenä maassa ja eteni aika rauhallisesti, ei tarvinnut jarruttaa kaksin käsin. Eka makaus oli 90 asteen kulmassa, koira lähti siitä heti oikeaan suuntaan. Makauksia ei merkannut tällä kertaa kuin vähän nuuhkaisemalla, toisella palautin vielä vähän haistelemaan. Ehkä niissä ei ollut verta riittävästi.
Mejässä on ihan hauskaa tuo jäljen ajaminen mutta se jäljen teko... Tuntuu ihan hölmöltä olla yksin metsässä ilman koiraa kun tuntuu siltä että senkin ajan voisi käyttää nimenomaan koiran kanssa tekemiseen! No katsotaan nyt miten usein näitä tulee tehtyä. Juuri tällä hetkellä olisi intoa kun näki että korjauksia pitää tehdä vaikka ajattelin että Pyry on niin luontainen kyky että pärjää harjoittelematta. Lahjattomat treenaa...
Loppupalkkana oli poron sääriluu ja sen Pyry kantoi itse autoon. Hyvää oli.
Aluksi Pyry sai tutustua paikkaan ihan omatoimisesti ja pian bongasikin namikipon roikkumassa vesijuoksumaton edessä noin 1,2 metrin korkeudessa. Eipä siinä mitkään kivut muistuneet mieleen kun koira nousi takajaloilleen seisomaan ja työnsi turpansa kippoon, eikä oikein kuullut kunnolla vaikka kaksi ihmistä kielsi :D Hyvin pysyi seisomassa meidän likka, siinähän on uusi kiva temppu jonka koira osaa jo ihan itsestään!
Syy fysikaaliseen menoon oli tarkistaa onko Pyryn viime aikojen outoihin tokoliikkeisiin syynä joku jumitus ja niinhän se taisi olla, lanneselässä oikealla puolella oli selvästi arempi kohta. Pyry kääntyi katsomaan fyssaria vähän moittivasti että "et viitsis satuttaa mua" mutta tyytyi kohtaloonsa ja rentoutui ihan kuin kotona olisi ollut. Muita kipukohtia ei löytynyt mutta juuri tämä vika vaikuttaa kyllä siihen, että maassa makaaminen on helpompaa lonkalla köllötellen kuin jalkojen päällä asennossa maaten. Hyvä fiilis itsellä nyt kun en lähtenyt "korjaamaan" asentoa ennen kuin koiran kunto on tarkastettu.
Lopuksi Pyry pääsi kävelemään veteen matolle ja sehän meni ihan hienosti kun oli pikkuruisia nameja tarjolla niin monta kuin ehdin koiralle syöttää... Yksi tipahti altaan edessä olevalle tasolle ja Pyry ehti jo nousta altaasta yhdellä jalalla meikäläisen hartiatasolle ennen kuin fyssari sai kiskottua takaisin alas.
Ohjeena tuli ottaa kaksi seuraavaa päivää rauhallisemmin ja sehän on aivan äärettömän vaikeaa sekä Pyrylle että Joukolle. Mitä, nyt on vielä pyhäpäiviä eikä saada tehdä normi 3-5 tunnin aamulenkkejä vaan tunti kerrallaan pitäisi riittää... eikä edes pallon kanssa riehumista!
 |
| Pyry ottaa iisisti |
Kävin eilen tekemässä noin 500 metrin verijäljen, se on sopivan hidasta tekemistä. Ajettiin jälki tänä aamuna, oli vanhennut 18 tuntia.
Hyvin lähti liikkeelle, tähän(kin) lajiin Pyryllä on kova into päällä. Aluksi nenä oli aika paljon ilmassa ja meno vähän sinne tänne. Palautin aina 2-3 metrin harhailun jälkeen hieman taaksepäin jäljelle ja osoitin maata. Vähän hankalaa tietää onko koiralla kuitenkin ilmavainu kun lähtee vähän sivuun. Kuulemma on monta tietä Roomaan ja kaikki voivat toimia yhtä hyvin, joko antaa koiran etsiä etsiä yhtään puuttumatta tai sitten pidetään kiinni siitä, että jäljellä pysytään. Olen päättänyt noudattaa mejäguru Eva-Mayan metodia eli seurataan jälkeä eikä haahuilla ympäriinsä.
Sitten sadan metrin jälkeen Pyry meni ihan nenä maassa ja eteni aika rauhallisesti, ei tarvinnut jarruttaa kaksin käsin. Eka makaus oli 90 asteen kulmassa, koira lähti siitä heti oikeaan suuntaan. Makauksia ei merkannut tällä kertaa kuin vähän nuuhkaisemalla, toisella palautin vielä vähän haistelemaan. Ehkä niissä ei ollut verta riittävästi.
Mejässä on ihan hauskaa tuo jäljen ajaminen mutta se jäljen teko... Tuntuu ihan hölmöltä olla yksin metsässä ilman koiraa kun tuntuu siltä että senkin ajan voisi käyttää nimenomaan koiran kanssa tekemiseen! No katsotaan nyt miten usein näitä tulee tehtyä. Juuri tällä hetkellä olisi intoa kun näki että korjauksia pitää tehdä vaikka ajattelin että Pyry on niin luontainen kyky että pärjää harjoittelematta. Lahjattomat treenaa...
Loppupalkkana oli poron sääriluu ja sen Pyry kantoi itse autoon. Hyvää oli.
tiistai 19. kesäkuuta 2012
Toko-haku-tottis-tokoa
Treenejä on ollut kai joka päivälle, tässä mitä niistä vielä muistan :D
Ke-to omatoimitreenejä, sekalaisesti kaukoja, jääviä, luoksetulon loppuasentoa avuilla, pihalla hyppyä. Pyry on siitä erinomainen oppilas että ei ihan heti kyllästy vaikka tahkotaan samoja liikkeitä. Kaikenlaiset pallot, patukat ja mikä vaan ruoka on aina niin hyvä palkka että niiden eteen kannattaa tehdä duunia :)
Perjantai-iltana hakuiltiin kirkolla, sopiva 4 koiraa ja 5 ukkoa mukana niin ei mennyt koko iltaa vaikka suunniteltiinkin kunnolla ja ihan paperille, kun Pialla oli meille tarvikkeet varattuna. Otin Pyrylle vain 3 pistoa kun oli vielä aika lämmintä. Ensimmäinen meni ilman apuja ihan suoraan, ja ehdin huikkaista yhden "täällä" juuri ennen kun ukko raportoi löytymisestään. Hyvä ajoitus. Seuraava ilman apuja: Pyry lähti suoraan, kiipesi sitten kalliota ylöspäin eli eteni aluetta, palasi takaisin ja löysi ukon. Kolmas oli taas kiva reaktiivinen, Pyry lähti suoraan ja sai palkaksi pakenevan maalimiehen. Tuulta ei kai ollut yhtään näiden treenien aikana, hyttysiä siis piisasi.
Lauantaina illalla PK-tottista: huomasin että tämä on jäänyt aika lailla tokon varjoon, ei ole tullut luettua sääntökirjaakaan sitten BH-kokeen ja oli vähän epäselvää mitä mihinkin liikkeeseen oikeasti kuuluu. Otettiin seuraamista vähän kaaviota soveltaen, kontakti pysyi hyvin ja oli hauskaa katsella kun Pyry kirmasi kentän nurkasta nurkkaan ihanan narupallonsa kanssa.
Sitten liikkeestä maahan & luoksetulo ja viimeisenä eteenmeno niin että Pyry näki kun pallo vietiin. Edellisestä onkin taas aikaa, olisiko ollut hallissa kun viimeksi otettiin eteenmenoa... näitä liikkeitä on niin hirveästi että pitäisikö niistä tehdä ihan oikeasti joku viikkosuunnitelma... saisiko sellaisen aikaiseksi, ehkä lomalla sitten?
Paikkamakuussa Pyry oli vaihtanut asentoa, olisi kai pitänyt alkaa reagoida näihin vaihtoihin aikaisemmin kun niitä näköjään tulee nyt koko ajan.
Puhuttiin myös kaukoista ja niiden aloittamisesta, ennakoiva merkki kannattaa häivyttää jossain vaiheessa mutta vihjesana on hyvä pitää mukana. Otettiin muutama kaukon aloitus ja Pyry teki yhden hienon seisomaannousun makuulta, tosin piti mennä istumaan... johtuuko nämä jostain jumeista.
Seuraaminen meni mukavasti, paitsi että Pyry jäi seisomaan jossain pysähdyksessä (alkoi huolestuttaa mahdolliset jumit entistä enemmän). Itse tein taas äkkipysäyksiä joista muutkin ovat huomauttaneet. Koira ei ehdi reagoida kunnolla, voisin ottaa ensin pienemmän askeleen ja sitten pysähtyä.
Paikkamakuu oli aivan erityisen levotonta, Pyry oli kääntyillyt eestaas lonkalta toiselle ja olikin ihan poikittain kun palasin piilosta. Nyt otetaan namit tassujen edessä monta seuraavaa niin että näen mitä tapahtuu ja pääsen korjaamaan pyllähdykset saman tien.
Ke-to omatoimitreenejä, sekalaisesti kaukoja, jääviä, luoksetulon loppuasentoa avuilla, pihalla hyppyä. Pyry on siitä erinomainen oppilas että ei ihan heti kyllästy vaikka tahkotaan samoja liikkeitä. Kaikenlaiset pallot, patukat ja mikä vaan ruoka on aina niin hyvä palkka että niiden eteen kannattaa tehdä duunia :)
Perjantai-iltana hakuiltiin kirkolla, sopiva 4 koiraa ja 5 ukkoa mukana niin ei mennyt koko iltaa vaikka suunniteltiinkin kunnolla ja ihan paperille, kun Pialla oli meille tarvikkeet varattuna. Otin Pyrylle vain 3 pistoa kun oli vielä aika lämmintä. Ensimmäinen meni ilman apuja ihan suoraan, ja ehdin huikkaista yhden "täällä" juuri ennen kun ukko raportoi löytymisestään. Hyvä ajoitus. Seuraava ilman apuja: Pyry lähti suoraan, kiipesi sitten kalliota ylöspäin eli eteni aluetta, palasi takaisin ja löysi ukon. Kolmas oli taas kiva reaktiivinen, Pyry lähti suoraan ja sai palkaksi pakenevan maalimiehen. Tuulta ei kai ollut yhtään näiden treenien aikana, hyttysiä siis piisasi.
Lauantaina illalla PK-tottista: huomasin että tämä on jäänyt aika lailla tokon varjoon, ei ole tullut luettua sääntökirjaakaan sitten BH-kokeen ja oli vähän epäselvää mitä mihinkin liikkeeseen oikeasti kuuluu. Otettiin seuraamista vähän kaaviota soveltaen, kontakti pysyi hyvin ja oli hauskaa katsella kun Pyry kirmasi kentän nurkasta nurkkaan ihanan narupallonsa kanssa.
Sitten liikkeestä maahan & luoksetulo ja viimeisenä eteenmeno niin että Pyry näki kun pallo vietiin. Edellisestä onkin taas aikaa, olisiko ollut hallissa kun viimeksi otettiin eteenmenoa... näitä liikkeitä on niin hirveästi että pitäisikö niistä tehdä ihan oikeasti joku viikkosuunnitelma... saisiko sellaisen aikaiseksi, ehkä lomalla sitten?
Paikkamakuussa Pyry oli vaihtanut asentoa, olisi kai pitänyt alkaa reagoida näihin vaihtoihin aikaisemmin kun niitä näköjään tulee nyt koko ajan.
Sunnuntai-iltana satoi aika reippaasti mutta saatiin kuitenkin kahden koirakon tokotreenit kasaan ja kivaahan se oli vaikka kastui... Sanna avusti luoksarin pysäytyksissä pitämällä Pyryä kiinni ja vähän hetsaamalla niin että saadaan vauhtia koiraan, muutama toisto ja lopetettiin heti kun tuli hyvä pysäys. Eli kun ohjaaja sai pallon lentämään samaan aikaan käskyn kanssa ja Pyrykin veti liinat kiinni reippaasta laukasta :)
Kokeilin miten maassaolo sujuisi jos laittaa namit tassujen eteen ja sujuihan se hienosti, ei minkäänlaista yritystä kellahtaa lonkalle. Pidensin aikaa ja välimatkaa eikä mitään ongelmaa.
Maanantaina tokoissa kyselin apua paikkamakuun ja kaukon sekä jäävän maahanmenon asentoon, kun lonkalle pyllähtäminen on nyt enemmän sääntö kuin poikkeus. Ensimmäinen neuvo oli fyssarilla käynti ja sehän meillä on jo varattuna torstaiksi. Sitten katsottiin miten saan myös sivusta ohjattua Pyryn namilla oikeaan asentoon, pieni askel eteenpäin vasemmalla jalalla ja nami riittävän kauaksi eteen niin ei pääse köllähtämään. Tosi hyvä neuvo, ei näitä itse keksi...
Seuraaminen meni mukavasti, paitsi että Pyry jäi seisomaan jossain pysähdyksessä (alkoi huolestuttaa mahdolliset jumit entistä enemmän). Itse tein taas äkkipysäyksiä joista muutkin ovat huomauttaneet. Koira ei ehdi reagoida kunnolla, voisin ottaa ensin pienemmän askeleen ja sitten pysähtyä. 
Paikkamakuu oli aivan erityisen levotonta, Pyry oli kääntyillyt eestaas lonkalta toiselle ja olikin ihan poikittain kun palasin piilosta. Nyt otetaan namit tassujen edessä monta seuraavaa niin että näen mitä tapahtuu ja pääsen korjaamaan pyllähdykset saman tien.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)