Ilmaisuvaikeuksia

Oltiin viime perjantaina sateessa kolmen hengen porukalla treenaamassa eikä menneet ilmaisut ihan nappiin. Ensimmäisellä pistolla Pyry lähti vähän viistosti eteenpäin ja maalimiehestä ohi, teki kyllä kovasti työtä ja eteni hienon pitkän tyhjän, ukkoa ei siis löytynyt... Seuraavan lähetyksen samalle piilolle suuntasin vähän taaemmas, löysi ukon pitkän etsinnän jälkeen (hyvä piilo), otti rullan ja lähti näytölle hyvin.

Seuraavilla Pyryä ei enää huvittanut juosta eestaas vaan istui/seisoi maalimiehen vieressä ja odotteli josko palkka irtoaisi ilman rullan tuontia. Otti rullan kuitenkin vastaan kun se tyrkättiin suuhun. Vauhti hiipui ja kolmannelle näytölle mentiin kävelyvauhtia. Oliko sitten liian myöhäinen ilta kun Pyryn vuoro alkoi 21 aikaan ja nukkumaanmenoaika oli jo reilusti ohi. Viimeiselle kuitenkin saatiin taas vauhti kunnon päälle kun maalimies heilui ja huuteli.

Ilmaisut sujuivat hyvin niin kauan kun oltiin kentällä ja avarassa maastossakin silloin kun maalimiehet olivat näkyvissä. Sen jälkeen ollaan tehty 2 treenikertaa niin että maalimiehet ovat normaalisti piilossa ja se ei nyt sitten suju. Tai ehkä ensimmäinen ukko vielä hoidetaan mutta seuraavia ei. Ehkä tuo ilmaisuketju ei ole ihan selkeä koiralle tai sitten tarvitsee reippaasti lisää innostamista kun ilmaisussa pitää tehdä tuplasti töitä ;) saman palkan eteen - vai pitäisikö olla paremmat liksat. Hmm...

Oli aika lailla märkää puuhaa, jo tunnin jälkeen kengissä vesi vaan loiskui kävellessä ja seuraavana aamuna olikin jonkinlainen flunssa päällä. Piti jättää aamun hakutreenit väliin, vettä tuli taas kaatamalla joten ehkä ihan hyvä pysyä sisätiloissa.

Hyppyä ja kaukoja ollaan treenattu omalla pihalla melkein päivittäin - siis silloin kun olen ollut kotona. Viikonloppuna oli tarjolla raakoja pihvinpaloja koulutusnameina ja Pyry keskittyi oikein huolellisesti liikkeisiin :) Menohypyt etenee nykyään vähän kauemmaksi ettei ole enää nenä kiinni esteessä paluuhyppyä varten. Sitten kun vielä muistan olla sopivan lähellä estettä itse niin paluu tulee suoraan oikealle kohdalle. Luoksetulo kun on se huonoin osa hypystä :(

Luoksetuloa on harjoiteltu nami- ja käsiavuilla myös aina treenien yhteydessä, täytyy kai siihen uskoa että se joskus vielä suoristuu... Joskus otan yhden pidemmältä matkalta ilman apuja ja edelleen vinottaa vasemmalle. Huoh. Korjaaminen on niin vaivalloista että kannattaisi tehdä alun perin oikein. Jos vaan silloin alun perin olisi jo tiennyt kouluttavansa tokokoiraa eikä perheen pikku seurakoiraa :)

Dominoefekti

Puuhaosasto tiedottaa: oltiin viikonloppu sukuloimassa ja olipa hieno reissu tykkäs Pyry. Emäntä oli siivonnut talven yli mökillä olleet keksit lähimetsään kesyjä oravia varten (kuultiin tämä siis jälkikäteen) ja istuskeltiin pitkään siinä pihapiirissä kun huomattiin että Pyry on kadonnut. Viimeinen domino oli juuri vauhdilla menossa parempiin suihin kun Jouko löysi Pyryn keksikipon äärestä :D Huippua! Yllärikeksitarjoilu metsässä! Yritettiin kysellä paljonko niitä keksejä mahtoi olla mutta ei saatu vastausta, pitäisikö se tulkita että paljon vai vähän?

Pyry on ollut muutenkin aktiivinen pullaosastolla, meillä töissä meni yksi päivä vähän porkkanakakkua itsepalveluna ja sitten toisen kerran oli katettu kahvipöytä asiakkaita varten kun koira löydettiin tassut pöydällä tutkimassa tarjottavia. Hiukka reilusti oli kuulemma kuolaa pöydällä (ja kekseistä sulanut? sokerit päältä) mutta ei ollut ehtinyt vielä syödä mitään. Tästähän voi fiksu koira oppia että kannattaa olla nopea, muuten jää ilman. Ne tarjoilut meni sitten kuulemma vaihtoon...

Pyry pääsi tällä reissulla myös uimaan, oli oikein ihana puhdasvetinen järvi ja kivoja keppejä :)

Sitten ne oravat, voi ihme kun olivat mielenkiintoisia eivätkä osanneet edes pelätä... olisivat vaan syöneet siemeniä siinä paikoillaan mutta yksi pahus liikkui ja sitten liikkui myös Pyry... sitten ainakin yksi orava oli korkealla kuusessa ihan liikkumatta pitkän aikaa ja muut kaikkosivat. Huh huh kun jännittävää :) tästä nähdään taas hurjia unia!

Hyvä haku, parempi mieli

Viimeiset pari hakukertaa on menneet vähän huonosti - tai oudosti, tai jotain - ja olin jo ajatellut että vois pitää vähän taukoa. Hyvä idea, jos joku homma menee huonosti niin sitä nimenomaan ei kannata harjoitella, just tästä kuittailin (ihan kaikella ystävyydellä siis) yhdelle treenikaverille.

No saatiin kutsu haun alkeisiin avustamaan ja tarjous oli sellainen että siitä ei voinut kieltäytyä :) ei ihan kummisetätyyliin kuitenkaan... Hyttysiä oli yhtäkkiä aivan sairaasti ja sorruin samantien kemiallisiin karkoitteisiin, jotka taisi muuten toimia aika hyvin, thanks!

Pitkän neuvottelun jälkeen suostuin ottamaan käyttöön apuja että saataisiin koira etenemään suoraan. Jostain syystä karsastan kaikkia apuja, ehkä siksi että pelkään koiran tarvitsevan niitä loppuikänsä jos niitä joskus käyttää. Valmiit ukot ei ole toimineet, varsinkaan ensimmäiset lähetykset, joten jotain muuta olisi tietysti fiksua kokeilla! Otettiin ensin molemmista etukulmista haamut ja matkalla ensimmäiselle oli vielä tyhjä umpipiilo. Pyryllä oli ihan uusi ajatus: umpparin voi tarkistaa näppärästi juoksemalla sitä päin ja jos se heilahtaa niin se on tyhjä :) no siellä ei ollut ketään ja juoksusuunta vaihtui hieman, ukko löytyi kuitenkin. Toinen etukulma löytyi myös hyvin ja eteneminen ihan suora, maaston muotoa seuraillen.

Kolmannella meinasin ottaa taas valmiin mutta uskoin coachin järkipuhetta ja päädyin ääniapuun, koska piilo oli vähän vaikeassa paikassa. Ääni oli Pyryn lempparimaalimiehen ja hirveällä innolla lähtikin matkaan, pienen etsiskelyn jälkeen ukko löytyi ja päästiin loppujuhlintaan :D

Kannatti lähteä treenaamaan vaikka ei ensin huvittanut ja kun tajusin hyttysmäärän niin olisin mielelläni lähtenyt kotiin. Kai niihin viime kesänäkin tottui.

Hyppy askel hyppy

Olen pitkään miettinyt että pitäisi aloittaa avohypyn harjoittelu ja estekin on matkannut monta viikkoa auton takakontissa mutta en ole saanut viritettyä estettä pystyyn. Nyt otettiin ihan vaan aamulenkin jälkeen omalla pihalla joku 5-6 hyppyä Pyryn lempparijalkapallon avustuksella eli tarkoituksena saada vähän välimatkaa esteeseen paluuhyppyä varten.

Vaikka pallo on ihan paras lelu ja Pyry on aina valmis leikkimään maalivahtia niin kyllä sen huomaa että ruoka on silti tärkein. Hirveetä riehumista välillä pallon kanssa ja kun oikein kehuin tyytyväisenä hyvästä hypystä, niin Pyry juoksi pallo suussa vauhdilla oven viereen että tällä suorituksella varmaan jo sen aamumuonan saa?

Pitää myös muistaa ottaa joskus kokeenomainen treeni niin että harjoitellaan siirtymistä liikkeiden välissä. Jossain kokeessa oli lähes koomista (siis olisi ollut hauskaa jos en olisi ollut niin jäykkänä jännityksestä) kuinka voimakkaasti koira pyrki ohjaajasta poispäin joka liikkeen lopussa kun oli saanut kehut ja taputukset suorituksesta. Eli Pyry oli menossa repulle hakemaan palkkaa aina kun kehuttiin mutta näytti siltä että koira ei todellakaan viihdy ohjaajan lähellä :D

Iltalenkillä otettiin pari luoksarin seisomista pallon avulla, Pyry huohotti vaan niin hurjasti etten viitsinyt ottaa montaa. Pihalla taas pari hyppyä ja sitten pieni futismatsi.