Kaukana edessä voittaja

Voittajatreenit on nyt sitten aloitettu. Maanantain ohjatussa ryhmässä kysyin ohjeita kaukojen oikeisiin liikeratoihin ja kyllähän ne selkeiltä tuntuivat sillä hetkellä. Kotona ei kaikki mennytkään ihan yhtä helposti ja maasta-seiso-maahan pieni heijausliike ei onnistu ollenkaan, Pyry ehtii tekemään pienen pupuhypyn maahan palatessa vaikka kuinka yritän ohjata kädellä. Ehkä pitäisi olla huonommat namit kun Pyry hamuaa ihan hulluna raakoja lihanpalasia ja ne lipeää kädestä kuolan mukana... Täytyypä kysyä uudestaan neuvoa.

Hyppynoutoa kokeiltiin maanantaina kokeeksi kerran ja hyvin meni hypyt ja nouto sinänsä, vanhat ongelmat vaan molemmissa päissä, toisessa Pyry loikkaa kapulan päälle ja toisessa luovutusasento jää liian kauas minusta. Viikonloppuna kokeilin (nyt ekan kerran) Sirken tokopäivän neuvon mukaisesti paremmalla palkalla eli tehdään koiralle kiire takaisin kapulan kanssa ettei itse kapula ole  palkkana. Jalkapallo toimi oikein hyvin, tosin meinasi jäädä kapula noutamatta kun Pyry tähyili että missä se pallo oikein on? 

Onpa ihana treenata kun ei ole kisoista tietoakaan, voi ottaa ihan rennosti ja ajatella että onhan tässä aikaa opetella. Voi vaan iloita siitä että joku juttu näyttäisi olevan menossa oikeaan suuntaan :) sitten keväällä alkaa ehkä taas pipo kiristää jos/kun koepäivä lähestyy. No ei kai, keväällähän nää liikkeet on jo kaikki kunnossa :D

Sekä maanantaina että torstain omatoimiharkoissa otettiin ryhmässä istuminen, kävin palkkaamassa silloin tällöin ja Pyry istui oikein ryhdikkäänä. Tätäkin on hyvää aikaa harjoitella kunnolla, ei tarvitse ottaa riskillä että koira valuu maahan jos menen piiloon. Pyryn lempiasento (riehumisen jälkeen) on lonkka-asennossa makaaminen joten yritetään harjoitella niin että tulisi vaan onnistuneita istumisia.

Niin, miksi ei olla harjoiteltu ylempien luokkien liikkeitä paljoakaan tähän mennessä? Kai ajattelin aikoinaan että keskitytään hakuun ja toko on vaan sellainen hauska kevyt sivuharrastus. Jos TK2:n saa niin eiköhän se riitä rotikalle ;) no ei enää riitä!

Lukuisien tassuvammojen takia haku on ollut tauolla aika usein mutta tokoa namipalkalla on voinut harjoitella ihan mielenvirkistyksenä. Oman polvivamman takia hakutavoitteet siirtyivät ensi vuodelle ja maastossa treenaaminenkin on ollut vähän hankalaa.

Yksi tavoite oli myös kisata tokossa mahdollisimman paljon - eli koulareihin saakka - jotta kokemuksen myötä en enää hermoilisi koetilanteessa jos se vaikuttaa koiran vireeseen. Hmm, jotain siinä on vielä pielessä, joskus Pyryllä on hyvä vire ja joskus huonompi, enkä vielä ole keksinyt miten sen saisi "vakioitua".

Sitten on vielä oma mahdottoman mukava tokotreeniporukka, hyvä henki omatoimitreeneissä ja kirsikkana kakun päällä mahdollisuus päästä ehkä joskus edustusjoukkueen mukana kisaamaan. Piirimestiksiin pääsin vaan kannustamaan tänä vuonna mutta ehkä ensi vuonna sitten. Jos vaan enää mahdutaan mukaan, nyt on kerhossa aloittanut monta lupaavaa koirakkoa!

Siinäpä monta hyvää syytä treenata :)