perjantai 28. joulukuuta 2012

Sairas syksy, parempaa kevättä kohti

Toivottavasti meidän perheen sairaslomat on nyt lopussa että päästäisiin jo leikkimään & ulkoilemaan normaalisti ja myös treenaamaan! Kun koiralla on varpaassa murtuma niin eihän silloin saa tehdä oikein mitään...

Ajattelin että paras joululahja Pyrylle on päästä reenaamaan :) joten mentiin viikkojen tauon jälkeen aattoaamuna vajaaksi tunniksi hallille ilman minkäänlaista suunnitelmaa... Seuraamista, pieneltä etäisyydeltä noutoa ja paikkamakuuta häirittynä kun toinen koirakko leikki pallolla ja välillä aika lähelläkin Pyryä. Eipä ole ongelmaa siinä, vähän pää pyöri mutta ei elettäkään että olisi noussut. Nyt pitäisi pyytää häiriöksi raivokkaasti karjuvia ihmisiä käskemään tänne/istu/seiso jotta Pyry muistaa taas ettei muiden käskyjä tarvitse noteerata.

Joskus kesällä oli vaikeuksia saada Pyry edes ottamaan metallikapula suuhun ja aloitettiin harjoitukset parilla maalarinteippikerroksella, nyt ne ällötykset on unohdettu ja kapula pysyy suussa myös vaikka kevyesti laipoista vetäisinkin, aika jännää... Muuten noutoa otetaan niin että käyn asettamassa kapulan kohtisuoraan muutaman metrin päähän ja silloin Pyry ei hyppää kapulan päälle vaan kääntyy ja nostaa aika nätisti suoraan.


Joululahja Sakari Sammakko operoitavana

Torstain hallivuorolla sama setti uudestaan, nyt aloitettiin ryhmäpaikkamakuulla ja hienosti meni, Pyry pysyi ryhdikkäänä jalkojensa päällä. Myöhemmin otin toisen paikkamakuun yksin muiden treenatessa ympärillä ja siinä tulikin sitten kaksi lonkalle köllähdystä, ensimmäinen kaulan rapsuttamisen jälkeen ja toinen muuten vaan. Ei ole vielä siis koiralle selvää että paikkamakuu on suoritettava liike eikä lepotauko... Jaa tosin tein paikkamakuun ennakoivan merkin vain jälkimmäisellä kerralla, mahtaako Pyry yhdistää sen köllöttämiseen.

Olen melkein sukua julkkikselle :D http://www.kaulapannat.net/shop

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti