Tekstit
Ohjattu nouto ja sen eri osat: sujuu jotenkuten tai ei suju ollenkaan, ihan päivän fiiliksen mukaan. Ensin tuli ongelmia keskikapulalle pyrkimisen kanssa ja tein sen korjaamiseksi tarkoitettuja harjoituksia. Seuraavaksi huomattiin Sirken koulutuksessa että merkki unohtui ja koira jäi kiinni ajatukseen kapulasta kun liikkuri oli mukana ja vei kapuloita. Seuraavaksi tehtiin täsmätreenejä merkin merkityksestä ja nyt kapula viedäänkin ensin merkille eikä suinkaan ohjaajalle.
Ruutu: oli jo ihan valmis liike mutta mitä enemmän harjoitellaan ohjattua sen huonommaksi ruutu menee, viimeksi sitä ei löytynyt koko hallista, ei sitten millään. Menee pienen rottweilerin pää ihan sekaisin että MITÄ täällä nyt pitäisi oikein tehdä... juoksentelee raukka ympäriinsä ja sitten se menee takaisin merkille, tän mä osaan! Ohjaajan piikkiinhän tuo epävarmuus tietysti menee, tiedän.
Vanha tarina variksesta tervatulla katolla tulee aika usein mieleen... pyrstö tarttuu kiinni kun saa nokan irti ja sitten taas toisinpäin... Vasta nyt tajuan miten monta eri virhemahdollisuutta EVL:n liikkeissä ja ihan pelkässä harjoittelemisessa oikein on.
Zeta on sujunut ihan mukavasti, luoksetuloa ei olla taas harjoiteltu ollenkaan. Kaukoja tehdään paljon ja ne menee aika hyvin, ainoastaan seiso-istu vaihtelee vähän tuleeko eteenpäin vai ei. Hyppynoutoa ei olla otettu pariin kuukauteen, kai se koira sen osaa... tunnari on muuten ok mutta Pyry haistelee edelleen kaikki kapulat moneen kertaan ja usein pudottaa oman tarkistaakseen vielä kerran että olihan se varmasti oikea. Tähän lääkkeeksi pitäisi ottaa vaikeampia treenejä niin että Pyry saa lisää itseluottamusta.
Tähän nyt sitten kolmen viikon juoksutauko hallitreeneihin niin jopa alkaa jännitys nousemaan pintaan kun vain ajattelenkin helmikuun lopun kokeita :)
 |
| Pointterin sukua |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti