Kaikenlaista ja siinä sivussa tokoa ja tottista

Pari viikkoa sitten kun oli kovat pakkaset parina päivänä Pyry oli ihan innoissaan lenkille päästessään... Olisi halunnut uudelle rundille normilenkin jälkeen, taisi olla mukavan viileää kun lauantaiaamuna oli jotain -28 kieppeissä, ihme eskimo tuo meitin hauva!

Reenattukin on, muistikuvat on yhtä hatarat kuin treenisuunnitelmatkin... hirveällä kiireellä töistä, 10 minuuttia aikaa kotona hoitaa vaatteiden vaihto, palkkioeväiden viipalointi ja muiden kamojen pakkaaminen. Jotain sitten aina unohtuu, esim. muutaman liikkeen harjoittelu.

Perheen ainoa auto meni yllättäen rikki ja saatiin onneksi lainaan pakettiauto, jossa tosin 2 aikuista ja iso koira ei matkusta mitenkään mukavasti etupenkillä. Pyry kävi joutessaan vähän testaamassa kuskin hommia :)

Sitten kun oma auto tuli kuntoon niin jouduttiin saman tien luopumaan pakusta joten taas ollaan yhden auton varassa, höh.

Lauantaina Pyry alkoi yhtäkkiä siristää voimakkaasti toista silmää kun tultiin kauppareissulta, mitään syytä siihen ei oltu huomattu. Lähdin sitten itse kyläilemään kun ajateltiin että seurataan tilannetta hetki. Viime kesänä (vai oliko jo edellisenä) vietiin Pyry Viikkiin samantapaisen vaivan takia eikä siellä löydetty silmästä mitään vikaa. Kun tulin kotiin niin kokeiltiin vielä josko keittosuolaliuoksella saisi mahdollisen roskan huuhdottua pois mutta se ei tehonnut siristelyyn joten Viikkiin sitten iltakeikalle. Silmässä oli pieni pinnallinen haava ja hoidoksi määrättiin ab-tippoja sekä särkylääkettä. Apteekin kautta kotiin 02:30.

Nyt Pyry ei enää siristele silmää, varasin kontrolliajan perjantaiksi.

Ja niistä treeneistäkin jotain muistuu mieleen:
Paikkamakuu on ihan hyvällä mallilla, ei ole tullut enää lonkka-asentoja vaikka olen ollut piilossakin (siis ulkona ja kurkkinut hallin ikkunasta sisään).

Ruutua on tehty välillä ilman kosketusalustaa, kyllä Pyry löytää suurinpiirtein oikean paikan. Tehtiin korjauksia läheltä ruutua mutta alustan kanssa ja ihan hyvin meni.

Hyppynoutoa kokeilin viimeksi hallissa varmaan kuukausien tauon jälkeen ja hyvin meni, tosin sain heitettyä metallikapulan aika suoraan joten pitänee vaikeuttaa vähän harjoituksia. Olikohan edellisellä kerralla hallissa kun meinasin heittää toista koirakkoa kapulalla, kun se jäi vähän kiinni sormiin ja ampaisi suoraan ylöspäin... sitten heitin metskun niin että se pomppasi kumolleen seinän viereen, siinä oli jotain metallitankoja vieressä eikä Pyry löytänyt millään koko kapulaa. Kovasti yritti nuuskia eestaas pitkän aikaa mutta ei vaan löytynyt!

Noutoa harjoiteltiin myös Suskin tottiskoulutuksessa, ongelmia siinä on edelleen kapulan kanssa leikittely ja luovutusasento joka on liian kaukana minusta. Ehdittiin ottaa vain iskunoutoa, jossa koira saa pudottaa kapulan merkistä heti kun ottaa sen nätisti suuhunsa (ilman myyrähyppyjä tai muuta leikkimistä) ja meitsi heittää superkivan patukan palkkioksi koirasta poispäin. Miten voi olla 15 minuuttia noin lyhyt aika :o vastahan me päästiin vauhtiin eli aloin olla ehkä hiukan kartalla mitä minun pitää tehdä (älä piilota lelua selkäsi taakse!). On kuulemma muutamalla harjoituksella hoidettu kuntoon tämä meidän kapulallaleikkimisongelma. Jee, pitäisi varmaan sitten tehdä niitä harjoituksia.

Jonkun toisen vuorolla kuulin että noutoa kannattaa tehdä (yli)pitkillä etäisyyksillä jotta siihen saa reippaan vauhdin. Lopuksi kuunneltiin teoriaa pakotteista (tai tehosteista) joiden ei pitäisi ollakaan sellaista hihnasta nykimistä kun olen aikaisemmin ymmärtänyt (ja nähnyt).

Ruutua ja kotitokoa

Torstaina hallitreeneissä ryhmäistuminen paitsi että muut oli paikkamakuussa. Se ei Pyryä häirinnyt mutta takana toisella hallipuoliskolla aksatreenit ehkä vähän. Lisäksi liikkuri kävi häiritsemässä molemmilla sivuilla ja edessä alle puolen metrin päässä... Pyry ei liikkunut mutta pää heilui niin että katsoin parhaaksi mennä vapauttamaan, oli ehkä liikaa kerralla. Paikkamakuu sen jälkeen meni hyvin, muut nosti koiransa ja Pyry pysyi maassa, sitten tosin liikkurin yllättävä "Pyry istu" käsky oli ihan liikaa, koira nousi salamana. Takaisin maahan ja vähän odottelua, sitten sivulle ja syömään :D

Perjantaina ehdin täpärästi viimeiseksi Ninan tokokoulutukseen. Mitään muuta aihetta kuin ruutu ei ollut etukäteen mielessä ja siihen menikin koko aika. Laukkavauhti oli ihan hyvä ja itsekin olin ajatellut että meille ihan riittävä. Seuraavaksi pitäisi harjoitella
- aloitus aina niin ettei Pyry näe kosketusalustan viemistä
- aina välillä ilman kosketusalustaa

- paikan korjaamista lyhyeltä matkalta, sekä ruudun sisällä että hiukan ruudun ulkopuolelta. Näitä silti paljon vähemmän kuin pitkältä matkalta ruutuun juoksemista. Voin jättää koiran odottamaan ja mennä itse lähemmäs ruutua lähettämään että olen palkkaamassa ajoissa. Voin olla myös samassa linjassa ruudun takana lähettämässä mutta linjat kannattaa pitää suorana eikä tehdä mitään sieltä täältä lähettämisiä tällä meidän taitotasolla

- ihan muualla seisomisen ja maahanmenon vahvistamista

Välissä otettiin myös kiertoja ja ne menivätkin ihan hyvin. Varmuutta vielä kiertämiseen ja pidemmältä matkalta, sitten voidaan ottaa liikkeestä seisomista ja maahanmenoa.

Kotona oli tänään pihvinpaistoa eikä pieni rottweiler pystynyt oikein lepäämään kun piti päivystää keittiössä. Sitten reenattiin 90 asteen askelkäännöksiä paikallaan, olipa taas hienoja perusasentoja. Ei tosin kaikki. Lisäksi m-s-m kaukojen liikeratoja, ei niillä ole edes nimiä vielä.

Talven riemuja



Käytiin uudenvuodenaattona mökillä ja Pyry pääsi pitkästä aikaa vähän irrottelemaan pehmeässä hangessa. Kuvat on tosin huonoja kun luonnonvaloa ei ollut juuri lainkaan.

Perjantaina kinkun jämiä leikatessa Pyry ehdotti että mitäs jos treenattaisiin pitkästä aikaa kotona? No siinäpä hyvä ajatus, jotenkin se on jäänyt ja on aina lähdetty erikseen hallille tai kentälle.

Otettiin askelsiirtymiä ja heureka! niitähän voi tehdä nimenomaan kotona. En ole uskaltanut ottaa siirtymiä taaksepäin kengät jalassa kun pelkään että tallaan Pyryn tassulle (siihen missä oli varpaassa murtuma) kun se pomppii välillä ihan taakseni peruuttaessaan. Sukkasillaan se sujuu oikein hienosti. Joskus pitäisi ihan istua alas ja miettiä asioita eikä vaan suhata eestaas...

Kaukot pitäisi aloittaa uudestaan kotona, niitäkään en uskaltanut tehdä potilaan kanssa. Ennen sitä pitäisi keksiä "huonoja" nameja ettei Pyry hamua niin kiihkeästi vaan ruokaa ettei edes huomaa mistä sitä palkitaan ja mistä ei. En tosin tiedä onko Pyryn mielestä mikään ruoka vähemmän hyvää :D kun nälkä on aina!

Tänään tehtiin taas askeleita, ja oli ihanaa huomata että Pyry hakee oikean perusasennon lähes joka kerta. Onhan sitä tahkottukin... Tosin peruuttaa hirveällä voimalla ja vähän liian pitkälle mutta tulee oikeaan paikkaan heti kun pysähdyn. Otettiin myös istu-seiso-pomppaamista ja siinä tuli monta hyvää liikettä :) ei ollut tarjolla huonoja nameja joten kuolaa oli lopulta käsi täynnä.

Takaisin treenikantaan - happy new year :)

Pe 28.12. alkoi Suski Korrin tottiskoulutus ja kuultiin aluksi lyhyt teoriaosuus siitä miten pitäisi harjoitella vireen nostoa. Sitten oma esitys jossa Pyry seuraili vähän sinnepäin eli meidän tyypillinen huono seuraaminen, hyviäkin on mutta niitä ei napista painamalla aina saa (vielä!) esiin. Sitten yritin palkata liikkuvalla (saalis)namilla mutta oma karkuunjuoksu oli vähän kankeaa. No surprise there. Tosin asiaa mutkistaa vielä luontaisen jäykkyyden lisäksi se, etten haluaisi Pyryn juoksevan vasempaan polveeni sivulta tai takaapäin, voisi tehdä kipeää. Jäi sellainen fiilis että aikaa oli turhan vähän per nenä, ei oikein päässyt edes alkuun ja seuraava kerta on vasta tammikuun lopulla.

31.12. Maanantaina oli lomapäivä ja hallille piti tietysti päästä ennen mökille lähtöä. Jaana oli tuonut hauskan kähisijän mukanaan, heillä hoidossa oleva mopsi piti isompaa tai pienempää korinaa/volinaa lähes koko ajan ja oli melkein liian suuri häiriö Pyrylle joka katseli ehkä lähinnä huolestuneena että mikä ihme tuota tyyppiä vaivaa :D

Metskulle varastaminen on ihan uusi juttu meille :o mutta lähinnä olen tyytyväinen että että kapula ei ole enää niin inhottava Pyryn mielestä, eiköhän nuo karkailut saada pois. Kapulan luovutuspaikka on vaihtelevan vino, satunnaisesti jopa suora.

3.1. Torstain hallitreeneissä Pyry oli ihan intona alusta loppuun vaikka vihreää palloa käytettiin vasta viimeisen vartin ajan. Aluksi ryhmäistuminen ja -paikkamakuu, jälkimmäinen liikkurin häiritsemänä. Mentiin hallista ulos tuijottamaan ikkunasta sisään ja molemmissa Pyry pysyi oikein ryhdikkäänä ja tarkkaavaisena, ei korjannut asentoa eikä edes harkinnut lonkalle lysähtämistä. Muutaman kerran käänsi päätään kun joku yskähteli tms. Ai niin, Pyry meni maahan heti "valmis"-sanasta eli lisää liikkurointia tarvitaan.

Ruutuun meno on nykyään oikein vauhdikasta :) siinä pitäisi siirtyä seuraavaan vaiheeseen joka on mikä? Viikon päästä on Ninan tokokoulutus, toivottavasti ehdin paikalle ajoissa työmatkalta.

Olen tainnut listata jo tavoitteita ihan riittävästi blogissa jo syksyllä ja myös Vekora-lehden haastattelussa joten ne riittäköön. Vanha suomalaisen urheilijan tavoite voisi olla meidän uusi motto "teen parhaani ja katsotaan mihin se riittää" ;)