Sairas syksy, parempaa kevättä kohti

Toivottavasti meidän perheen sairaslomat on nyt lopussa että päästäisiin jo leikkimään & ulkoilemaan normaalisti ja myös treenaamaan! Kun koiralla on varpaassa murtuma niin eihän silloin saa tehdä oikein mitään...

Ajattelin että paras joululahja Pyrylle on päästä reenaamaan :) joten mentiin viikkojen tauon jälkeen aattoaamuna vajaaksi tunniksi hallille ilman minkäänlaista suunnitelmaa... Seuraamista, pieneltä etäisyydeltä noutoa ja paikkamakuuta häirittynä kun toinen koirakko leikki pallolla ja välillä aika lähelläkin Pyryä. Eipä ole ongelmaa siinä, vähän pää pyöri mutta ei elettäkään että olisi noussut. Nyt pitäisi pyytää häiriöksi raivokkaasti karjuvia ihmisiä käskemään tänne/istu/seiso jotta Pyry muistaa taas ettei muiden käskyjä tarvitse noteerata.

Joskus kesällä oli vaikeuksia saada Pyry edes ottamaan metallikapula suuhun ja aloitettiin harjoitukset parilla maalarinteippikerroksella, nyt ne ällötykset on unohdettu ja kapula pysyy suussa myös vaikka kevyesti laipoista vetäisinkin, aika jännää... Muuten noutoa otetaan niin että käyn asettamassa kapulan kohtisuoraan muutaman metrin päähän ja silloin Pyry ei hyppää kapulan päälle vaan kääntyy ja nostaa aika nätisti suoraan.

Joululahja Sakari Sammakko operoitavana

Torstain hallivuorolla sama setti uudestaan, nyt aloitettiin ryhmäpaikkamakuulla ja hienosti meni, Pyry pysyi ryhdikkäänä jalkojensa päällä. Myöhemmin otin toisen paikkamakuun yksin muiden treenatessa ympärillä ja siinä tulikin sitten kaksi lonkalle köllähdystä, ensimmäinen kaulan rapsuttamisen jälkeen ja toinen muuten vaan. Ei ole vielä siis koiralle selvää että paikkamakuu on suoritettava liike eikä lepotauko... Jaa tosin tein paikkamakuun ennakoivan merkin vain jälkimmäisellä kerralla, mahtaako Pyry yhdistää sen köllöttämiseen.

Olen melkein sukua julkkikselle :D http://www.kaulapannat.net/shop

Sheriffi McSnowCloud apulaisineen toivottaa kaikille Rauhallista Joulua!

Vartioin myös jouluna tarkkana kuin porkkana - ainakin ruokapöytää!

Syysposeerausta



Mitä tuolla tapahtuu?

Entäs tuolla...

Pyry istuu



Pyry oikealta



Pyry vasemmalta



Pyry makaa

Kuvauspalkkio :) vihdoin!

Kaukana edessä voittaja

Voittajatreenit on nyt sitten aloitettu. Maanantain ohjatussa ryhmässä kysyin ohjeita kaukojen oikeisiin liikeratoihin ja kyllähän ne selkeiltä tuntuivat sillä hetkellä. Kotona ei kaikki mennytkään ihan yhtä helposti ja maasta-seiso-maahan pieni heijausliike ei onnistu ollenkaan, Pyry ehtii tekemään pienen pupuhypyn maahan palatessa vaikka kuinka yritän ohjata kädellä. Ehkä pitäisi olla huonommat namit kun Pyry hamuaa ihan hulluna raakoja lihanpalasia ja ne lipeää kädestä kuolan mukana... Täytyypä kysyä uudestaan neuvoa.

Hyppynoutoa kokeiltiin maanantaina kokeeksi kerran ja hyvin meni hypyt ja nouto sinänsä, vanhat ongelmat vaan molemmissa päissä, toisessa Pyry loikkaa kapulan päälle ja toisessa luovutusasento jää liian kauas minusta. Viikonloppuna kokeilin (nyt ekan kerran) Sirken tokopäivän neuvon mukaisesti paremmalla palkalla eli tehdään koiralle kiire takaisin kapulan kanssa ettei itse kapula ole  palkkana. Jalkapallo toimi oikein hyvin, tosin meinasi jäädä kapula noutamatta kun Pyry tähyili että missä se pallo oikein on? 

Onpa ihana treenata kun ei ole kisoista tietoakaan, voi ottaa ihan rennosti ja ajatella että onhan tässä aikaa opetella. Voi vaan iloita siitä että joku juttu näyttäisi olevan menossa oikeaan suuntaan :) sitten keväällä alkaa ehkä taas pipo kiristää jos/kun koepäivä lähestyy. No ei kai, keväällähän nää liikkeet on jo kaikki kunnossa :D

Sekä maanantaina että torstain omatoimiharkoissa otettiin ryhmässä istuminen, kävin palkkaamassa silloin tällöin ja Pyry istui oikein ryhdikkäänä. Tätäkin on hyvää aikaa harjoitella kunnolla, ei tarvitse ottaa riskillä että koira valuu maahan jos menen piiloon. Pyryn lempiasento (riehumisen jälkeen) on lonkka-asennossa makaaminen joten yritetään harjoitella niin että tulisi vaan onnistuneita istumisia.

Niin, miksi ei olla harjoiteltu ylempien luokkien liikkeitä paljoakaan tähän mennessä? Kai ajattelin aikoinaan että keskitytään hakuun ja toko on vaan sellainen hauska kevyt sivuharrastus. Jos TK2:n saa niin eiköhän se riitä rotikalle ;) no ei enää riitä!

Lukuisien tassuvammojen takia haku on ollut tauolla aika usein mutta tokoa namipalkalla on voinut harjoitella ihan mielenvirkistyksenä. Oman polvivamman takia hakutavoitteet siirtyivät ensi vuodelle ja maastossa treenaaminenkin on ollut vähän hankalaa.

Yksi tavoite oli myös kisata tokossa mahdollisimman paljon - eli koulareihin saakka - jotta kokemuksen myötä en enää hermoilisi koetilanteessa jos se vaikuttaa koiran vireeseen. Hmm, jotain siinä on vielä pielessä, joskus Pyryllä on hyvä vire ja joskus huonompi, enkä vielä ole keksinyt miten sen saisi "vakioitua".

Sitten on vielä oma mahdottoman mukava tokotreeniporukka, hyvä henki omatoimitreeneissä ja kirsikkana kakun päällä mahdollisuus päästä ehkä joskus edustusjoukkueen mukana kisaamaan. Piirimestiksiin pääsin vaan kannustamaan tänä vuonna mutta ehkä ensi vuonna sitten. Jos vaan enää mahdutaan mukaan, nyt on kerhossa aloittanut monta lupaavaa koirakkoa!

Siinäpä monta hyvää syytä treenata :)