Pe 28.12. alkoi Suski Korrin tottiskoulutus ja kuultiin aluksi lyhyt teoriaosuus siitä miten pitäisi harjoitella vireen nostoa. Sitten oma esitys jossa Pyry seuraili vähän sinnepäin eli meidän tyypillinen huono seuraaminen, hyviäkin on mutta niitä ei napista painamalla aina saa (vielä!) esiin. Sitten yritin palkata liikkuvalla (saalis)namilla mutta oma karkuunjuoksu oli vähän kankeaa. No surprise there. Tosin asiaa mutkistaa vielä luontaisen jäykkyyden lisäksi se, etten haluaisi Pyryn juoksevan vasempaan polveeni sivulta tai takaapäin, voisi tehdä kipeää. Jäi sellainen fiilis että aikaa oli turhan vähän per nenä, ei oikein päässyt edes alkuun ja seuraava kerta on vasta tammikuun lopulla.
31.12. Maanantaina oli lomapäivä ja hallille piti tietysti päästä ennen mökille lähtöä. Jaana oli tuonut hauskan kähisijän mukanaan, heillä hoidossa oleva mopsi piti isompaa tai pienempää korinaa/volinaa lähes koko ajan ja oli melkein liian suuri häiriö Pyrylle joka katseli ehkä lähinnä huolestuneena että mikä ihme tuota tyyppiä vaivaa :D
Metskulle varastaminen on ihan uusi juttu meille :o mutta lähinnä olen tyytyväinen että että kapula ei ole enää niin inhottava Pyryn mielestä, eiköhän nuo karkailut saada pois. Kapulan luovutuspaikka on vaihtelevan vino, satunnaisesti jopa suora.
3.1. Torstain hallitreeneissä Pyry oli ihan intona alusta loppuun vaikka vihreää palloa käytettiin vasta viimeisen vartin ajan. Aluksi ryhmäistuminen ja -paikkamakuu, jälkimmäinen liikkurin häiritsemänä. Mentiin hallista ulos tuijottamaan ikkunasta sisään ja molemmissa Pyry pysyi oikein ryhdikkäänä ja tarkkaavaisena, ei korjannut asentoa eikä edes harkinnut lonkalle lysähtämistä. Muutaman kerran käänsi päätään kun joku yskähteli tms. Ai niin, Pyry meni maahan heti "valmis"-sanasta eli lisää liikkurointia tarvitaan.
Ruutuun meno on nykyään oikein vauhdikasta :) siinä pitäisi siirtyä seuraavaan vaiheeseen joka on mikä? Viikon päästä on Ninan tokokoulutus, toivottavasti ehdin paikalle ajoissa työmatkalta.
Olen tainnut listata jo tavoitteita ihan riittävästi blogissa jo syksyllä ja myös Vekora-lehden haastattelussa joten ne riittäköön. Vanha suomalaisen urheilijan tavoite voisi olla meidän uusi motto "teen parhaani ja katsotaan mihin se riittää" ;)
torstai 3. tammikuuta 2013
perjantai 28. joulukuuta 2012
Sairas syksy, parempaa kevättä kohti
Toivottavasti meidän perheen sairaslomat on nyt lopussa että päästäisiin jo leikkimään & ulkoilemaan normaalisti ja myös treenaamaan! Kun koiralla on varpaassa murtuma niin eihän silloin saa tehdä oikein mitään...
Ajattelin että paras joululahja Pyrylle on päästä reenaamaan :) joten mentiin viikkojen tauon jälkeen aattoaamuna vajaaksi tunniksi hallille ilman minkäänlaista suunnitelmaa... Seuraamista, pieneltä etäisyydeltä noutoa ja paikkamakuuta häirittynä kun toinen koirakko leikki pallolla ja välillä aika lähelläkin Pyryä. Eipä ole ongelmaa siinä, vähän pää pyöri mutta ei elettäkään että olisi noussut. Nyt pitäisi pyytää häiriöksi raivokkaasti karjuvia ihmisiä käskemään tänne/istu/seiso jotta Pyry muistaa taas ettei muiden käskyjä tarvitse noteerata.
Joskus kesällä oli vaikeuksia saada Pyry edes ottamaan metallikapula suuhun ja aloitettiin harjoitukset parilla maalarinteippikerroksella, nyt ne ällötykset on unohdettu ja kapula pysyy suussa myös vaikka kevyesti laipoista vetäisinkin, aika jännää... Muuten noutoa otetaan niin että käyn asettamassa kapulan kohtisuoraan muutaman metrin päähän ja silloin Pyry ei hyppää kapulan päälle vaan kääntyy ja nostaa aika nätisti suoraan.
Torstain hallivuorolla sama setti uudestaan, nyt aloitettiin ryhmäpaikkamakuulla ja hienosti meni, Pyry pysyi ryhdikkäänä jalkojensa päällä. Myöhemmin otin toisen paikkamakuun yksin muiden treenatessa ympärillä ja siinä tulikin sitten kaksi lonkalle köllähdystä, ensimmäinen kaulan rapsuttamisen jälkeen ja toinen muuten vaan. Ei ole vielä siis koiralle selvää että paikkamakuu on suoritettava liike eikä lepotauko... Jaa tosin tein paikkamakuun ennakoivan merkin vain jälkimmäisellä kerralla, mahtaako Pyry yhdistää sen köllöttämiseen.
Olen melkein sukua julkkikselle :D http://www.kaulapannat.net/shop
Ajattelin että paras joululahja Pyrylle on päästä reenaamaan :) joten mentiin viikkojen tauon jälkeen aattoaamuna vajaaksi tunniksi hallille ilman minkäänlaista suunnitelmaa... Seuraamista, pieneltä etäisyydeltä noutoa ja paikkamakuuta häirittynä kun toinen koirakko leikki pallolla ja välillä aika lähelläkin Pyryä. Eipä ole ongelmaa siinä, vähän pää pyöri mutta ei elettäkään että olisi noussut. Nyt pitäisi pyytää häiriöksi raivokkaasti karjuvia ihmisiä käskemään tänne/istu/seiso jotta Pyry muistaa taas ettei muiden käskyjä tarvitse noteerata.
Joskus kesällä oli vaikeuksia saada Pyry edes ottamaan metallikapula suuhun ja aloitettiin harjoitukset parilla maalarinteippikerroksella, nyt ne ällötykset on unohdettu ja kapula pysyy suussa myös vaikka kevyesti laipoista vetäisinkin, aika jännää... Muuten noutoa otetaan niin että käyn asettamassa kapulan kohtisuoraan muutaman metrin päähän ja silloin Pyry ei hyppää kapulan päälle vaan kääntyy ja nostaa aika nätisti suoraan.
Joululahja Sakari Sammakko operoitavana |
Torstain hallivuorolla sama setti uudestaan, nyt aloitettiin ryhmäpaikkamakuulla ja hienosti meni, Pyry pysyi ryhdikkäänä jalkojensa päällä. Myöhemmin otin toisen paikkamakuun yksin muiden treenatessa ympärillä ja siinä tulikin sitten kaksi lonkalle köllähdystä, ensimmäinen kaulan rapsuttamisen jälkeen ja toinen muuten vaan. Ei ole vielä siis koiralle selvää että paikkamakuu on suoritettava liike eikä lepotauko... Jaa tosin tein paikkamakuun ennakoivan merkin vain jälkimmäisellä kerralla, mahtaako Pyry yhdistää sen köllöttämiseen.
Olen melkein sukua julkkikselle :D http://www.kaulapannat.net/shop
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
maanantai 15. lokakuuta 2012
Syysposeerausta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)